Yhdistäessään tekevän (taide), ymmärtävän (tutkimus) ja vaikuttavan (pedagogiikka) toiminnan koulutusohjelma antaa valmiuksia monipuoliseen taidepedagogiseen asiantuntijuuteen taiteen ja visuaalisen kulttuurin kentillä ja pätevyyden kuvataideopettajan ammattiin.
Opinnot koostuvat kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoista, kuvataideopettajan pedagogisista opinnoista, sivuaineopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Kuvataidekasvatuksen pääaineopintojen osa-alueet ovat:
Taide- ja mediailmaisu
Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu laaja-alaisesti taiteen keskeisiin tekniikoihin ja ilmaisuvälineisiin samalla syventäen omaa taiteellista osaamistaan. Perusopinnoissa painottuvat eri taidemuodot ja aineopinnoissa mediailmaisu. Maisterivaiheen taideopinnoissa aiemmin hankittuja taitoja sovelletaan ja syvennetään kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Kuvan teoria ja taiteentuntemus
Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia taiteen ja visuaalisen kulttuurin rakenteelliseen ja sisällölliseen tarkasteluun, tulkintaan ja ymmärtämiseen. Opinnoissa perehdytään erilaisiin visuaalisen kulttuurin analyysimenetelmiin ja traditioihin.
Kuvataidekasvatuksen sovellutukset
Kuvataidekasvatusta soveltavissa opinnoissa opiskelija saa valmiuksia kuvataiteen ja kuvaviestinnän pedagogiseen soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä, koululaitoksessa ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Opinnot ohjaavat opiskelijoita muodostamaan entistä laaja-alaisempaa ammatti-identiteettiä. Keskeisenä työmuotona on projektiopiskelu ja tavoitteena harjaantuminen erilaisten ryhmien ja yhteistyötahojen kanssa työskentelyyn.
Tutkimus
Tutkimusopinnoissa opiskelija perehtyy kuvataidekasvatuksen tieteenalan keskeiseen tutkimukseen ja menetelmiin. Opinnot antavat valmiuksia kuvataidekasvattajan työn kehittämiseen tutkimustiedon pohjalta ja kehittävät valmiuksia osallistua alalla käytävään tieteelliseen keskusteluun ja alaan liittyvän tutkimuksen tekoon.
Lisäksi opintoihin kuuluvat:
Kuvataideopettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia kuvataideopettajana ja –kasvattajana. Opinnoista 25 op sijoittuu kandidaatin tutkintoon ja 35op maisterin tutkintoon. Opintoihin sisältyy kasvatustieteen teoriaopintoja, kuvataiteen opetukseen liittyviä opintoja ja opetusharjoittelua.
Vapaavalintaiset sivuaineopinnot
Vapaasti valittavat sivuaineet laajentavat alalla vaadittavia tietoja ja taitoja. Opinnot voivat olla joko taiteiden tiedekunnan (mm. Kuvataiteen, yhteisö- ja ympäristötaiteen, taidehistorian, muotoilun tai median opintoja), Lapin yliopiston muista tiedekunnista, Oulun yliopistosta tai ulkomaisista korkeakouluista. Vapaavalintaisina opintoina voi suorittaa myös toisen opetettavan aineen pätevyyden antavat perus- ja aineopinnot tai luokanopettajan pätevyyden antavat monialaiset opinnot.
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman pääaine on kuvataidekasvatus. Taiteen maisterin tutkinto antaa kuvataiteen aineenopettajakelpoisuuden peruskouluun ja lukioon. Kuvataidekasvatus on koko visuaalista kulttuuria käsittelevä oppiaine. Sen piiriin kuuluvat mm. kuvataide, taiteen tuntemus ja tulkinta, taidehistoria, muotoilu, arkkitehtuuri ja visuaalinen media. Sisältöalueita lähestytään taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen näkökulmista.
Lapin yliopistossa kuvataidekasvatuksen erityiset painopisteet ovat pohjoisessa ympäristö- ja yhteisötaiteessa. Koulutus toimii yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti mm. oppilaitosten, kyläyhteisöjen, matkailu-, kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa luoden monipuolista soveltavan kuvataiteen ja taidekasvatuksen osaamista.
Taiteen kandidaatin suoritettuaan opiskelija
1) tuntee kuvataidekasvatuksen perusteet sekä kykenee seuraamaan alan kehitystä
2) tuntee tieteellistä ja taiteellista ja pedagogista ajattelua ja työskentelyä
3) omaa valmiudet kuvataidekasvatuksen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
4) tuntee kuvataidekasvatuksen työkenttää ja oman alansa tehtäviä sekä ymmärtää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet
5) hallitsee riittävät kieli- ja viestintätaidot kuvataidekasvatuksen alan tehtävissä sekä kansainvälisessä toiminnassa.
Taiteen maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
1) hallitsee hyvin kuvataidekasvatuksen pääaineen perusteet sekä koulutusohjelman syventävien opintojen sisällöt
2) tuntee tieteellisen, taiteellisen sekä pedagogisen ajattelun ja työskentelyn periaatteet
3) on pätevä toimimaan perusasteen (7-9lk/yläluokat) ja keskiasteen kuvataiteen opettajan tehtävissä, muilla koulutusasteilla sekä taiteen perusopetuksen parissa.
4) tuntee kuvataidekasvatuksen laajenevan työkentän ja oman alansa monipuolistuvat tehtävät ja tiedostaa tieteiden- ja kulttuurienvälisen yhteistyön mahdollisuudet
5) hallitsee valmiudet tieteelliseen ja taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
6) käyttää viestintä- ja kielitaitojaan monipuolisesti kuvataidekasvatuksen alan tehtävissä ja osallistuessaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Taiteiden-tiedekunta/Opinnot/Kuvataidekasvatus
"},"suunniteltuKestoVuodet":5,"onkoApuraha":false,"lisatiedot":[{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_01#1","nimi":{"fi":"Opintojen rakenne","sv":"Studiernas uppbyggnad","en":"Structure of studies"}},"teksti":{"fi":"Kandidaatin ja maisterin tutkinto koostuu kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoista (perus-, aine- ja syventävät opinnot), kuvataideopettajan pedagogisista opinnoista, vapaavalintaisista sivuaineopinnoista, sekä kieli- ja viestintäopinnoista.
Kandidaatin tutkinto:
Maisterin tutkinto:
Opiskelijat valitaan suoraan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaan, jossa pääaine on kuvataidekasvatus. Pääaineopinnot aloitetaan ensimmäisellä vuosikurssilla. Erikoistumista suoritetaan sivuaineopintojen valinnoilla.
Sujuva yliopisto-opiskelu edellyttää opintojen ja ajankäytön suunnittelua. HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) on oman oppimisen, suunnittelun, ohjaamisen ja arvioinnin väline. HOPSia tehdessään opiskelija pohtii miten suunnitella ja suunnata tutkintonsa tuottamaan hänen tavoitteidensa mukainen akateeminen tutkinto, joka vastaa työelämän haasteisiin myös vuosien kuluttua. Suunnitelmaa laatiessaan opiskelijan on hyvä pohtia, mikä valinnainen sivuaine tukisi hänen urasuunnitelmiaan ja oppimistavoitteitaan.
Opiskelijoiden tukena ovat sekä opiskelija- että opettajatuutori. Opiskelijatuutori on saman koulutusalan vanhempi opiskelija, joka antaa pienryhmäohjausta uusille opiskelijoille, tutustuttaa heidät opiskeluympäristöön ja auttaa opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opettajatuutori on henkilökohtainen ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa, ohjaa HOPSin laatimisessa sekä opiskelutaidoissa ja -tavoissa. Ohjausta antavat myös muut oppiaineen opettajat ja opintoasioiden henkilökunta.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_09#1","nimi":{"fi":"Koulutuksen antama pätevyys","sv":"Kompetens som utbildningen ger","en":"Qualification"}},"teksti":{"fi":"Taiteen kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja, toimia ja tehtäviä, joihin on vaatimuksena alempi korkeakoulututkinto. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettu taiteen kandidaatin tutkinto ei anna opettajakelpoisuutta.
Taiteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden toimia kuvataiteen aineenopettajana eri asteilla peruskoulussa ja lukiossa.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_04#1","nimi":{"fi":"Uramahdollisuudet","sv":"Karriärmöjligheter","en":"Career opportunities"}},"teksti":{"fi":"Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneen kuvataidekasvattajan ammatillisina tehtäväalueina ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajankoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kuvataiteen ja kuvaviestinnän opetustehtävät. Peruskoulussa ja lukiossa opetettavana aineena on kuvataide. Taiteen maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataidekasvattaja (myös kandidaatin tutkinnon suorittanut) voi sijoittua myös kouluyhteisön ulkopuolisiin visuaalisen alan pedagogisiin asiantuntijatehtäviin erilaisissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_06#1","nimi":{"fi":"Kansainvälistyminen","sv":"Internationell verksamhet","en":"Internationalisation"}},"teksti":{"fi":"Kansainvälisty Lapin yliopistossa
Lapin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta muun muassa lähtemällä opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille, tekemällä lyhyen vaihdon opintojen aikana, osallistumalla My Global Diary Ambassador -toimintaan tai ryhtymällä kansainväliseksi tuutoropiskelijaksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen antaa sinulle kieli- ja kulttuurialueen tuntemuksen lisäksi paljon kansainvälisiä valmiuksia tulevalle työurallesi.
Tavoitteenamme on, että jokainen opiskelija saa tutkinnon, joka antaa valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälistymisosaamisen tavoitteista keskustellaan oman opettajatuutorin kanssa ja huomioidaan osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijavaihto on aina suunnitelmallista, jolloin kaikki vaihdossa suoritetut opinnot on mahdollista hyväksyä osaksi tutkintoa hyväksiluvun kautta. Ulkomailla voi suorittaa yhden sivuainekokonaisuuden, yksittäisiä tutkintoon sisältyviä kursseja, harjoittelun tai erikoistumisopintoja, joita Lapin yliopistossa ei ole tarjolla.
Tutustu eri mahdollisuuksiin ja löydä itselle sopiva tapa hankkia kansainvälistä osaamista!
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_05#1","nimi":{"fi":"Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa","sv":"Samarbete med andra aktörer","en":"Co-operation with other parties"}},"teksti":{"fi":"Opintoihin sisältyy opetusharjoittelua perusasteella, lukiossa sekä esimerkiksi taiteen perusopetuksessa.
Projektiopinnot toteutetaan usein yhteistyönä kulttuuri- tai muun alan organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden korkeakoulujen kanssa.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_10#1","nimi":{"fi":"Tutkimuksen painopisteet","sv":"Tyngdpunkter inom forskning","en":"Research focus"}},"teksti":{"fi":"Taiteiden tiedekunnan tutkimuksessa painottuvat moniarvoinen ja -kulttuurinen taide ja muotoilu pohjoisilla alueilla sekä erilaiset taiteen ja muotoilun luovat ratkaisut, joita kehitetään pohjoisen palveluiden tarpeisiin.
Ainutlaatuisen lisänsä tiedekunnan tutkimukseen tuo tieteen ja taiteen vilkas vuoropuhelu. Tiede ja taide yhdistyvät esimerkiksi muotoilun ja median kehittämistyössä sekä rakennettaessa uusia menetelmiä yhteisölliseen taidekasvatukseen taideperustaisen toimintatutkimuksen viitekehyksessä. Myös monet tiedekunnan väitöstutkimukset sisältävät tieteellisen tutkimuksen rinnalla taiteellisen osion, esimerkiksi näyttelyn tai tuotekehitysprojektin.
Tutkimuksen kohteina ovat mm. high tech -materiaalit, virtuaaliset ympäristöt, palvelumuotoilu ja siihen liittyvät tieto- ja menetelmäopilliset kysymykset, pohjoinen taidehistoria ja -kulttuuri, sosiaalinen media sekä yhteisöllinen taidekasvatus. Lisäksi tiedekunnassa tutkitaan ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää muotoilua, ympäristö-, yhteisö- ja talvitaidetta sekä media- ja kuvataidetta.
Tiedekunnassa tehdään runsaasti myös kehittämistutkimusta, jonka kautta luodaan uusia sovellutuksia ja innovaatioita elinkeinoelämän, kulttuurin, koulutuksen, matkailualan sekä vapaa-ajan ja hyvinvoinnin palveluiden hyödynnettäviksi.
Kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma harjaannuttaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielma laaditaan oman alan aihe- ja sisältöalueista. Seminaari-istunnot kuuluvat olennaisena osana tutkielman tekoon ja auttavat tutkielman laatimisessa. Tutkielman ja siihen liittyvän seminaarin laajuus on 10 op, tutkielman sivumäärä noin 10-15 sivua. Tutkielman aiheesta on suoritettava kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- tunnistaa tutkimusprosessin vaiheet ja hallita niitä
- käyttää taidekasvatusalan kirjallisuutta hyödykseen tutkimustyössään
- osaa tuottaa tekstiä, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen tapaa
- perustella tutkimustehtävän, teoreettisten lähtökohtien, tutkimusmenetelmän ja aineiston valintaansa pienimuotoisessa tieteellisessä tutkimuksessa
- keskustella kirjallisuuden pohjalta näkemyksistään, jotka liittyvät oman alan ilmiöihin ja niiden tutkimukseen
- arvioida kriittisesti omaa ja toisten tutkimuksellista ajattelua
Maisterin tutkintoa varten on laadittava pro gradu -tutkielma ja suoritettava tutkielman aiheesta kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Pro gradu -tutkielman (opinnäytteen) tulee osoittaa
- valmiutta tieteelliseen ajatteluun
- taidekasvatuksen alan tutkimusmenetelmien hallintaa
- perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin
- kykyä tieteelliseen viestintään.
Pro gradu -seminaareissa käsitellään tutkielman tekemisen eri vaiheita aiheen valinnasta tutkimussuunnitelmaan ja valmiiseen tutkielmaan.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_02#1","nimi":{"fi":"Jatko-opintomahdollisuudet","sv":"Möjlighet till fortsatta studier","en":"Further study opportunities"}},"teksti":{"fi":"Maisterin tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua suorittamaan taiteen tohtorin tutkintoa.
Tohtorin tutkinnon kautta opiskelija saavuttaa kyvyn itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa ja tutkimusalaansa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät jatko-opinnot, laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
"}}],"maksut":[{"maksullisuustyyppi":"maksuton"}],"suunniteltuKestoKuukaudet":0,"opetustapaKuvaus":{},"opetuskieletKuvaus":{"fi":"Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamen kieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta.
"},"opetustapa":[{"koodiUri":"opetuspaikkakk_1#1","nimi":{"fi":"Lähiopetus","sv":"Närundervisning","en":"Contact teaching"}}],"opetusaikaKuvaus":{},"opetuskieli":[{"koodiUri":"oppilaitoksenopetuskieli_1#1","nimi":{"fi":"suomi","sv":"finska","en":"Finnish"}}],"opetusaika":[{"koodiUri":"opetusaikakk_1#1","nimi":{"fi":"Päiväopetus","sv":"Dagundervisning","en":"Day time teaching"}}]},"yhteyshenkilot":[],"tyyppi":"yo"},"formatoituModified":{"fi":"17.6.2026 klo 14:58","sv":"17.6.2026 kl. 14:58","en":"Jun. 17, 2026 at 02:58 PM UTC+3"},"koulutustyyppi":"yo"}