Kuvataidekasvatuksen pääaineopinnot koostuvat taide- ja mediailmaisusta, kuvan teoriasta ja taiteentuntemuksesta, kuvataidekasvatuksen sovellutuksista sekä tutkimusopinnoista.
Taide- ja mediailmaisu
Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu laaja-alaisesti kuvataidekasvatuksen perustana olevan taiteen keskeisiin tekniikoihin ja ilmaisuvälineisiin samalla syventäen omaa taiteellista osaamistaan. Perusopinnoissa painottuvat eri taidemuodot ja aineopinnoissa mediailmaisu. Maisterivaiheen taideopinnoissa aiemmin hankittuja taitoja sovelletaan ja syvennetään kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Kuvan teoria ja taiteentuntemus
Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia taiteen ja visuaalisen kulttuurin rakenteelliseen ja sisällölliseen tarkasteluun, tulkintaan ja ymmärtämiseen. Opinnoissa perehdytään erilaisiin visuaalisen kulttuurin analyysimenetelmiin ja traditioihin. Opinnot kiinnittävät taiteen, visuaalisen kulttuurin ja kuvataidekasvatuksen osaksi näiden historiallista jatkumoa.
Kuvataidekasvatuksen sovellutukset
Kuvataidekasvatusta soveltavissa opinnoissa opiskelija saa valmiuksia kuvataiteen ja kuvaviestinnän pedagogiseen soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä, koululaitoksessa ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Opinnot ohjaavat opiskelijoita muodostamaan entistä laaja-alaisempaa ammatti-identiteettiä. Keskeisenä työmuotona on projektiopiskelu ja tavoitteena harjaantuminen erilaisten sidosryhmien kanssa työskentelyyn.
Tutkimus
Tutkimusopinnoissa opiskelija perehtyy kuvataidekasvatuksen tieteenalan keskeiseen tutkimukseen ja metodologisiin lähtökohtiin. Opinnot antavat valmiuksia kuvataidekasvattajan työn kehittämiseen tutkimustiedon pohjalta ja kehittävät valmiuksia osallistua alalla käytävään tieteelliseen keskusteluun ja alaan liittyvän tutkimuksen tekoon.
Opettajan pedagogiset opinnot laajentavat alalla vaadittavia tietoja ja taitoja. Opintoihin sisältyy kasvatustieteen teoriaopintoja, kuvataiteen opetukseen liittyviä opintoja ja opetusharjoittelua.
"},"osaamistavoitteet":{"fi":"Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman pääaine on kuvataidekasvatus. Kuvataidekasvatus on koko visuaalista kulttuuria käsittelevä oppiaine. Kuvataiteen menetelmien ohella sen laajaan piiriin kuuluvat taiteen tulkinta, tuntemus ja taidehistoria, muotoilu ja arkkitehtuuri, visuaalinen media ja digitaaliset ilmaisuvälineet sekä nykytaiteen osallistavat lähestymistavat.
Opinnoissa painottuvat oman taiteellisen ilmaisun ja taidesuhteen kehittämisen rinnalla yhteisöllisyys ja tiimityöskentely sekä taiteen ja pedagogiikan mahdollisuudet paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Opinnoissa yhdistyvät taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen näkökulmat. Opinnot kannustavat pedagogiseen uteliaisuuteen, uutta luovaan taidekasvatusajatteluun ja vaikuttamiseen.
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma antaa peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden lisäksi laaja-alaisen opettajakelpoisuuden kaikille koulutusasteille ja taiteen perusopetukseen. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin pedagogisissa asiantuntijatehtävissä erilaisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa, julkisella sektorilla, yrityksissä ja muissa yhteiskunnallisissa verkostoissa.
Toimimme opintojen puitteissa laajasti myös koulumaailman ulkopuolella. Huomioimme eri sidosryhmien kanssa tapahtuvassa työskentelyssä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Opinnoissa on mahdollista yhdistää tieteiden ja taiteiden välisiä työmuotoja sekä tutustua alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Taiteen maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
1) hallitsee hyvin kuvataidekasvatuksen pääaineen perusteet sekä koulutusohjelman syventävien opintojen sisällöt
2) osaa soveltaa tieteellistä tietoa ja menetelmiä pedagogiseen, tieteelliseen ja taiteelliseen työhön
3) on pätevä toimimaan perusasteen (7 - 9lk/yläluokat) ja keskiasteen kuvataiteen opettajan tehtävissä, muilla koulutusasteilla sekä taiteen perusopetuksen parissa.
4) osaa analysoida ja kehittää itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa pedagogista saamistaan vaativissa kuvataidekasvatuksen asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä
5) hallitsee valmiudet tieteelliseen ja taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
6) käyttää viestintä- ja kielitaitojaan monipuolisesti kuvataidekasvatuksen alan tehtävissä ja osallistuessaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Taiteiden-tiedekunta/Opinnot/Kuvataidekasvatus
"},"suunniteltuKestoVuodet":2,"onkoApuraha":false,"lisatiedot":[{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_01#1","nimi":{"fi":"Opintojen rakenne","sv":"Studiernas uppbyggnad","en":"Structure of studies"}},"teksti":{"fi":"Maisterin tutkinto:
- pääaineopinnot 85 op, joihin sisältyy pro gradu -seminaari ja tutkielma 40 op
- opettajan pedagogiset aineopinnot 35 op.
Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen on mahdollista suorittaa maisteriopinnot päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Aikaisemmista opinnoista riippuen voi tiedekunta edellyttää suoritettavaksi täydentäviä opintoja, esim. menetelmäopintoja ja pääaineen aineopintoja. Täydentävät opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).
Sujuva yliopisto-opiskelu edellyttää opintojen ja ajankäytön suunnittelua. HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) on oman oppimisen, suunnittelun, ohjaamisen ja arvioinnin väline. HOPSia tehdessään opiskelija pohtii, miten suunnitella ja suunnata tutkintonsa tuottamaan hänen tavoitteidensa mukainen akateeminen tutkinto, joka vastaa myös työelämän haasteisiin myös vuosien kuluttua. Suunnitelmaa laatiessaan opiskelijan on hyvä pohtia, mikä valinnainen sivuaine tukisi hänen urasuunnitelmia ja oppimistavoitteita.
HOPSin laatimisessa opiskelijalla on tukena opettajatuutori. Opettajatuutori on henkilökohtainen ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa, ohjaa HOPSin laatimisessa, opiskelutaidoissa ja -tavoissa. Ohjausta antavat myös muut oppiaineen opettajat ja tiedekunnan opintoasioiden henkilökunta.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_09#1","nimi":{"fi":"Koulutuksen antama pätevyys","sv":"Kompetens som utbildningen ger","en":"Qualification"}},"teksti":{"fi":"Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman maisterin tutkinnon suorittaneilla on pätevyys peruskoulun ja lukion kuvataiteen lehtorin virkaan. He voivat myös toimia kuvataiteenopettajina ammatillisissa oppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa sekä vapaan sivistystyön piirissä.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_04#1","nimi":{"fi":"Uramahdollisuudet","sv":"Karriärmöjligheter","en":"Career opportunities"}},"teksti":{"fi":"Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneen kuvataidekasvattajan ammatillisina tehtäväalueina ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajankoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat kuvataiteen ja kuvaviestinnän opetustehtävät. Peruskoulussa ja lukiossa opetettavana aineena on kuvataide. Taiteen maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja ilman aineenhallinnallisia lisäsuorituksia kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataidekasvattaja voi sijoittua myös kouluyhteisön ulkopuolisiin visuaalisen alan pedagogisiin asiantuntijatehtäviin erilaisissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_06#1","nimi":{"fi":"Kansainvälistyminen","sv":"Internationell verksamhet","en":"Internationalisation"}},"teksti":{"fi":"Kansainvälisty Lapin yliopistossa
Lapin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta muun muassa lähtemällä opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille, tekemällä lyhyen vaihdon opintojen aikana, osallistumalla My Global Diary Ambassador -toimintaan tai ryhtymällä kansainväliseksi tuutoropiskelijaksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen antaa sinulle kieli- ja kulttuurialueen tuntemuksen lisäksi paljon kansainvälisiä valmiuksia tulevalle työurallesi.
Tavoitteenamme on, että jokainen opiskelija saa tutkinnon, joka antaa valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälistymisosaamisen tavoitteista keskustellaan oman opettajatuutorin kanssa ja huomioidaan osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijavaihto on aina suunnitelmallista, jolloin kaikki vaihdossa suoritetut opinnot on mahdollista hyväksyä osaksi tutkintoa hyväksiluvun kautta. Ulkomailla voi suorittaa yhden sivuainekokonaisuuden, yksittäisiä tutkintoon sisältyviä kursseja, harjoittelun tai erikoistumisopintoja, joita Lapin yliopistossa ei ole tarjolla.
Tutustu eri mahdollisuuksiin ja löydä itselle sopiva tapa hankkia kansainvälistä osaamista!
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_05#1","nimi":{"fi":"Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa","sv":"Samarbete med andra aktörer","en":"Co-operation with other parties"}},"teksti":{"fi":"Opintoihin sisältyy opetusharjoittelua perusasteella, lukiossa sekä esimerkiksi taiteen perusopetuksessa.Lapin yliopistossa kuvataidekasvatuksen erityiset painopisteet ovat pohjoisessa ympäristö- ja yhteisötaiteessa. Koulutus toimii yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti mm. oppilaitosten, kyläyhteisöjen, matkailu-, kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa luoden monipuolista soveltavan kuvataiteen ja taidekasvatuksen osaamista. Projektiopinnot toteutetaan usein yhteistyönä kulttuuri- tai muun alan organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden korkeakoulujen kanssa.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_10#1","nimi":{"fi":"Tutkimuksen painopisteet","sv":"Tyngdpunkter inom forskning","en":"Research focus"}},"teksti":{"fi":"Taiteiden tiedekunnan tutkimuksessa painottuvat moniarvoinen ja -kulttuurinen taide ja muotoilu pohjoisilla alueilla sekä erilaiset taiteen ja muotoilun luovat ratkaisut, joita kehitetään pohjoisen palveluiden tarpeisiin.
Ainutlaatuisen lisänsä tiedekunnan tutkimukseen tuo tieteen ja taiteen vilkas vuoropuhelu. Tiede ja taide yhdistyvät esimerkiksi muotoilun ja median kehittämistyössä sekä rakennettaessa uusia menetelmiä yhteisölliseen taidekasvatukseen taideperustaisen toimintatutkimuksen viitekehyksessä. Myös monet tiedekunnan väitöstutkimukset sisältävät tieteellisen tutkimuksen rinnalla taiteellisen osion, esimerkiksi näyttelyn tai tuotekehitysprojektin.
Tutkimuksen kohteina ovat mm. high tech -materiaalit, virtuaaliset ympäristöt, palvelumuotoilu ja siihen liittyvät tieto- ja menetelmäopilliset kysymykset, pohjoinen taidehistoria ja -kulttuuri, sosiaalinen media sekä yhteisöllinen taidekasvatus. Lisäksi tiedekunnassa tutkitaan ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää muotoilua, ympäristö-, yhteisö- ja talvitaidetta sekä media- ja kuvataidetta.
Tiedekunnassa tehdään runsaasti myös kehittämistutkimusta, jonka kautta luodaan uusia sovellutuksia ja innovaatioita elinkeinoelämän, kulttuurin, koulutuksen, matkailualan sekä vapaa-ajan ja hyvinvoinnin palveluiden hyödynnettäviksi.
Maisterin tutkintoa varten on laadittava pro gradu -tutkielma ja suoritettava tutkielman aiheesta kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Pro gradu -tutkielman (opinnäytteen) tulee osoittaa
- valmiutta tieteelliseen ajatteluun
- taidekasvatuksen alan tutkimusmenetelmien hallintaa
- perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin
- kykyä tieteelliseen viestintään.
Pro gradu -seminaareissa käsitellään tutkielman tekemisen eri vaiheita aiheen valinnasta tutkimussuunnitelmaan ja valmiiseen tutkielmaan.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_02#1","nimi":{"fi":"Jatko-opintomahdollisuudet","sv":"Möjlighet till fortsatta studier","en":"Further study opportunities"}},"teksti":{"fi":"Maisterin tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua suorittamaan taiteen tohtorin tutkintoa.
Tohtorin tutkinnon kautta opiskelija saavuttaa kyvyn itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa ja tutkimusalaansa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät jatko-opinnot, laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
"}}],"maksut":[{"maksullisuustyyppi":"maksuton"}],"suunniteltuKestoKuukaudet":0,"opetustapaKuvaus":{},"opetuskieletKuvaus":{"fi":"Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamen kieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta.
"},"opetustapa":[{"koodiUri":"opetuspaikkakk_1#1","nimi":{"fi":"Lähiopetus","sv":"Närundervisning","en":"Contact teaching"}}],"opetusaikaKuvaus":{},"opetuskieli":[{"koodiUri":"oppilaitoksenopetuskieli_1#1","nimi":{"fi":"suomi","sv":"finska","en":"Finnish"}}],"opetusaika":[{"koodiUri":"opetusaikakk_1#1","nimi":{"fi":"Päiväopetus","sv":"Dagundervisning","en":"Day time teaching"}}]},"yhteyshenkilot":[],"tyyppi":"yo"},"formatoituModified":{"fi":"17.6.2026 klo 14:58","sv":"17.6.2026 kl. 14:58","en":"Jun. 17, 2026 at 02:58 PM UTC+3"},"koulutustyyppi":"yo"}