Kestävyyskasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelmassa koulutetaan kasvatuksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen merkityksen. Ohjelma pohjautuu kestävyyskysymysten, kuten luontokadon ja ilmastonmuutoksen kriittiseen reflektointiin ja ratkaisukeskeisten mallien kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Kestävyysajattelua edistävissä opinnoissa korostuu systeemiajattelun, vuorovaikutus-, tulevaisuus- ja eettisten taitojen yhdistämisen tärkeys kestävyysmurroksen toteuttamisessa.
Kestävyyskasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelman suorittaneet asiantuntijat suuntaavat työelämään monipuolisten sivuaineiden ja harjoittelun perusteella. Mahdollisia ammattinimikkeitä ovat muun muassa kestävyyskasvatuksen suunnittelija, tutkija, projektipäällikkö, kestävän kehityksen tiimiesimies ja luontomatkailun suunnittelija.
"},"osaamistavoitteet":{},"isMuokkaajaOphVirkailija":false,"ammattinimikkeet":[{"kieli":"fi","arvo":"asiantuntija "}],"asiasanat":[{"kieli":"fi","arvo":"kestävyyskasvatus"}],"isTyovoimakoulutus":false,"hasJotpaRahoitus":false,"isTaydennyskoulutus":false,"opetus":{"maksullisuusKuvaus":{},"suunniteltuKestoKuvaus":{},"suunniteltuKestoVuodet":5,"onkoApuraha":false,"lisatiedot":[{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_01#1","nimi":{"fi":"Opintojen rakenne","sv":"Studiernas uppbyggnad","en":"Structure of studies"}},"teksti":{"fi":"Kestävyyskasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelmassa kandidaatin tutkinto koostuu orientoivista opinnoista, kieli- ja viestintä- sekä menetelmäopinnoista, kasvatusalan perus- ja aineopinnoista sekä ympäristötutkimuksen sivuaineopinnoista.
Opintoihin sisältyvät sivuaineopinnot antavat mahdollisuuksia erikoistumiseen.
Maisterin tutkinto muodostuu kestävyyskasvatuksen pääaineen syventävistä opinnoista, yleisopinnoista, tutkimus- ja menetelmäopinnoista sekä kestävyyskasvatuksen sivuaineopinnoista. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_09#1","nimi":{"fi":"Koulutuksen antama pätevyys","sv":"Kompetens som utbildningen ger","en":"Qualification"}},"teksti":{"fi":"Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena alempi korkeakoulututkinto.
Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_04#1","nimi":{"fi":"Uramahdollisuudet","sv":"Karriärmöjligheter","en":"Career opportunities"}},"teksti":{"fi":"Kestävyyskasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelma antavat valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koulutus- ja opetusalan tehtävissä, joissa tarvitaan kasvatustieteen sisällöllistä ja tutkimusmenetelmällistä osaamista, hyviä viestintätaitoja ja myönteistä asennetta muutokseen ja kehittämiseen. Koulutuksen suorittaneita työskentelee monenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten järjestöissä, eri alojen oppilaitoksissa, julkishallinnossa, ja yrityksissä. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulutussuunnittelijan, projektisuunnittelijan, projektipäällikön ja henkilöstönkehittäjän tehtävät, opetus- ja koulutustehtävät, erilaiset esimies- ja opintohallinnon tehtävät, konsultointi- ja tutkimustehtävät sekä asiantuntijatehtävät kuntien palveluksessa ja kansalaisjärjestöissä. Lisäksi he voivat toimia opetuksen suunnittelijoina, aikuisopettajina sekä tutkijoina.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_06#1","nimi":{"fi":"Kansainvälistyminen","sv":"Internationell verksamhet","en":"Internationalisation"}},"teksti":{"fi":"Kansainvälisty Lapin yliopistossa
Lapin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta muun muassa lähtemällä opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille, tekemällä lyhyen vaihdon opintojen aikana, osallistumalla My Global Diary Ambassador -toimintaan tai ryhtymällä kansainväliseksi tuutoropiskelijaksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen antaa sinulle kieli- ja kulttuurialueen tuntemuksen lisäksi paljon kansainvälisiä valmiuksia tulevalle työurallesi.
Tavoitteenamme on, että jokainen opiskelija saa tutkinnon, joka antaa valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälistymisosaamisen tavoitteista keskustellaan oman opettajatuutorin kanssa ja huomioidaan osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijavaihto on aina suunnitelmallista, jolloin kaikki vaihdossa suoritetut opinnot on mahdollista hyväksyä osaksi tutkintoa hyväksiluvun kautta. Ulkomailla voi suorittaa yhden sivuainekokonaisuuden, yksittäisiä tutkintoon sisältyviä kursseja, harjoittelun tai erikoistumisopintoja, joita Lapin yliopistossa ei ole tarjolla.
Tutustu eri mahdollisuuksiin ja löydä itselle sopiva tapa hankkia kansainvälistä osaamista!
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_05#1","nimi":{"fi":"Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa","sv":"Samarbete med andra aktörer","en":"Co-operation with other parties"}},"teksti":{"fi":"Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimii oma täydennyskoulutusyksikkö, joka tarjoaa opetustoimen henkilöstölle ammatillista pätevyyttä lisäävää ja kelpoisuutta tuottavaa täydennyskoulutusta. Yksikössä järjestetään myös lyhytkestoisempia, ajankohtaisia ja työmarkkinatarpeista lähteviä täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Yksikön järjestämiin koulutuksiin voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua myös kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat. Lisätietoa yksikön toiminnasta löydät osoitteesta https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Opetus--ja-kasvatusalan-taydennyskoulutus.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_10#1","nimi":{"fi":"Tutkimuksen painopisteet","sv":"Tyngdpunkter inom forskning","en":"Research focus"}},"teksti":{"fi":"Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusalueita ovat
Tutkimusalueet kytkeytyvät vahvimmin yliopiston pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun painoaloihin, mutta yhteyksiä löytyy myös yliopiston kolmanteen eli kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden painoalaan.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_11#1","nimi":{"fi":"Opinnäytetyö","sv":"Lärdomsprov","en":"Thesis"}},"teksti":{"fi":"Kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma (opinnäytetyö) harjaannuttaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielma laaditaan oman tutkimusaiheen aihe- ja sisältöalueista. Tutkielma koostuu orientoivasta osuudesta, tieteellisestä kirjoittamisesta ja empiirisestä tai kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta tutkimuksesta. Seminaari-istunnot kuuluvat olennaisena osana tutkielman tekoon ja auttavat tutkielman laatimisessa. Seminaarin aikana opiskelija esittelee oman työnsä, argumentoi sen puolesta sekä opponoi toisen opiskelijan tutkielman ryhmässä. Tutkielman aiheesta on suoritettava kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Maisterin tutkintoa varten on laadittava pro gradu -tutkielma ja suoritettava tutkielman aiheesta kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Pro gradu -tutkielman (opinnäytteen) tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen viestintään. Koulutusten professorit ja yliopistonlehtorit antavat tutkielman ohjausta seminaari-istunnoissa, joita järjestetään 4. ja 5. vuosikurssien aikana. Seminaareissa käsitellään tutkielman tekemisen eri vaiheita aiheen valinnasta tutkimussuunnitelmaan ja valmiiseen tutkielmaan. Tutkielman ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta vastaanottoajoillaan.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_02#1","nimi":{"fi":"Jatko-opintomahdollisuudet","sv":"Möjlighet till fortsatta studier","en":"Further study opportunities"}},"teksti":{"fi":"Maisterin tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua suorittamaan kasvatustieteen tai tohtorin tutkintoa.
"}}],"maksut":[{"maksullisuustyyppi":"maksuton"}],"suunniteltuKestoKuukaudet":0,"opetustapaKuvaus":{},"opetuskieletKuvaus":{"fi":"Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta.
"},"opetustapa":[{"koodiUri":"opetuspaikkakk_1#1","nimi":{"fi":"Lähiopetus","sv":"Närundervisning","en":"Contact teaching"}}],"opetusaikaKuvaus":{},"opetuskieli":[{"koodiUri":"oppilaitoksenopetuskieli_1#2","nimi":{"fi":"suomi","sv":"finska","en":"Finnish"}}],"opetusaika":[{"koodiUri":"opetusaikakk_1#1","nimi":{"fi":"Päiväopetus","sv":"Dagundervisning","en":"Day time teaching"}}]},"yhteyshenkilot":[],"tyyppi":"yo"},"formatoituModified":{"fi":"17.6.2026 klo 14:58","sv":"17.6.2026 kl. 14:58","en":"Jun. 17, 2026 at 02:58 PM UTC+3"},"koulutustyyppi":"yo"}