Opiskelijoita ohjataan eettiseen vastuullisuuteen ja sitoutumiseen lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Opintojen aikana opiskelijat rakentavat kriittisesti omaa opettajuuttaan ja hankkivat valmiuksia jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Opintojen läpäisevänä periaatteena on inklusiivisuus. Koulutus perustuu yhteisöllisyydelle, teorian ja käytännön integroinnille sekä tutkivalle ja toiminnan kautta tapahtuvalle oppimiselle.
Sinulla on mahdollisuus suuntautua kestävyys- ja luontokasvatukseen. Opinnoissa korostuvat kestävyys- ja luontokasvatuksen teemat, kuten
Koulutusohjelman sisältöjä ovat muun muassa
"},"osaamistavoitteet":{"fi":"
Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa vahvoja pedagogiikan ja didaktiikan asiantuntijoita, jotka osaavat toimia luovasti ja joustavasti muuttuvissa olosuhteissa sekä yhteistoiminnallisesti niin ammattiryhmän sisällä kuin moniammatillisessa yhteistyössäkin. Opiskelijoita tuetaan oman opettajaidentiteetin ja pedagogiikan sekä laaja-alaisen, tutkivan ja kehittyvän opettajuuden rakentamisessa. Koulutuksessa otetaan huomioon pohjoisen kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset erityispiirteet. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa muodollisen kelpoisuuden opettajan tehtävien itsenäiseen hoitamiseen sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Olemme erikoistuneet ainutlaatuisella tavalla kestävyys- ja luontokasvatukseen. Tavoitteena on kouluttaa kestävän tulevaisuuden edistämisen pedagogisia asiantuntijoita.
Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelmassa on erikseen mahdollista suuntautua kestävyys- ja luontokasvatukseen. Kestävyys- ja luontokasvatuksessa opitaan tiedollisia ja taidollisia muun muassa projektioppimisen, tutkivan oppimisen ja kokemuksellisen oppimisen avulla. Kestävyys- ja luontokasvatus antaa valmiuksia toimia luokanopettajana, joka ymmärtää ja osaa tarjota oppijoille ratkaisuja kestävyysongelmiin, osaa hyödyntää luontoa luontosuhteen rakentamisessa ja osaa toteuttaa toiminnallisia ja kokemuksellisia oppimiskokonaisuuksia monipuolisissa oppimisympäristöissä.
"},"isMuokkaajaOphVirkailija":false,"ammattinimikkeet":[{"kieli":"fi","arvo":"opettaja"},{"kieli":"fi","arvo":"luokanopettaja"},{"kieli":"fi","arvo":"kouluttaja"}],"asiasanat":[{"kieli":"fi","arvo":"esiopetus"},{"kieli":"fi","arvo":"aineenopettajakoulutus"}],"isTyovoimakoulutus":false,"hasJotpaRahoitus":false,"isTaydennyskoulutus":false,"opetus":{"maksullisuusKuvaus":{},"suunniteltuKestoKuvaus":{"fi":"https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/Opinnot/Luokanopettajakoulutus
"},"suunniteltuKestoVuodet":5,"onkoApuraha":false,"lisatiedot":[{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_01#1","nimi":{"fi":"Opintojen rakenne","sv":"Studiernas uppbyggnad","en":"Structure of studies"}},"teksti":{"fi":"KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTORAKENNE 180 op
Yleisopinnot 25 op
Kasvatustieteen perusopinnot 25 op
Kasvatustieteen aineopinnot 35 op
Yhteiset sisältöopinnot 17 op
Tutkimus- ja menetelmäopinnot 8 op
Tutkielmaopinnot 10 op
Opettajan työhön integroivat opinnot 10 op
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Valinnaiset opinnot 25 op
KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTORAKENNE 120 op
Yleisopinnot 5 op
Syventävät opinnot 90 op
Yhteiset sisältöopinnot 30 op
Harjoittelut 12 op
Tutkimus- ja menetelmäopinnot 8 op
Opinnäytetyö ja seminaarit 40 op
Valinnaiset opinnot 25 op
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_03#1","nimi":{"fi":"Suuntautumisvaihtoehdot","sv":"Inriktningsalternativ","en":"Specialisations"}},"teksti":{"fi":"Opiskelijat valitaan suoraan luokanopettajakoulutukseen suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa.
Luokanopettajakoulutuksessa on mahdollisuus suuntautua kestävyys- ja luontokasvatuspainotteiseen luokanopettajankoulutukseen. Kestävyys- ja luontokasvatuspainotteiseen luokanopettajakoulutukseen ei haeta erikseen, vaan koulutus sisältyy hakukohteeseen ”luokanopettajakoulutus”.
Uudet opiskelijat laativat kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten HOPSin (henkilökohtaisen opintosuunnitelman), mihin kirjataan omien opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen sekä omat oppimistavoitteet. HOPSia tehdessään opiskelija suunnittelee ja suuntaa omaa tutkintoansa tuottamaan hänen tavoitteidensa mukaisen akateemisen tutkinnon, joka vastaa myös työelämän haasteisiin noin viiden vuoden kuluttua.
Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelman pääaineena on pedagogisesti ja didaktisesti painottunut kasvatustiede.
Sivuaineina kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella opintoja muun muassa
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena alempi korkeakoulututkinto.
Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto.
Koulutuksessa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden eri kouluasteiden ja oppilaitosten opettajan tehtäviin (perusopetus, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, kansan-, kansalais- ja työväenopistot).
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_04#1","nimi":{"fi":"Uramahdollisuudet","sv":"Karriärmöjligheter","en":"Career opportunities"}},"teksti":{"fi":"Luokanopettajakoulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Koulutus antaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet opettajan tehtäviin esiopetuksessa ja perusopetuksen luokilla 1-6 sekä laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden eri kouluasteiden ja oppilaitosten opettajan tehtäviin.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_06#1","nimi":{"fi":"Kansainvälistyminen","sv":"Internationell verksamhet","en":"Internationalisation"}},"teksti":{"fi":"Kansainvälisty Lapin yliopistossa
Lapin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta muun muassa lähtemällä opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille, tekemällä lyhyen vaihdon opintojen aikana, osallistumalla My Global Diary Ambassador -toimintaan tai ryhtymällä kansainväliseksi tuutoropiskelijaksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen antaa sinulle kieli- ja kulttuurialueen tuntemuksen lisäksi paljon kansainvälisiä valmiuksia tulevalle työurallesi.
Tavoitteenamme on, että jokainen opiskelija saa tutkinnon, joka antaa valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälistymisosaamisen tavoitteista keskustellaan OmaOpettajan kanssa ja huomioidaan osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijavaihto on aina suunnitelmallista, jolloin kaikki vaihdossa suoritetut opinnot on mahdollista hyväksyä osaksi tutkintoa hyväksiluvun kautta. Ulkomailla voi suorittaa yhden sivuainekokonaisuuden, yksittäisiä tutkintoon sisältyviä kursseja, harjoittelun tai erikoistumisopintoja, joita Lapin yliopistossa ei ole tarjolla.
Tutustu eri mahdollisuuksiin ja löydä itselle sopiva tapa hankkia kansainvälistä osaamista!
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_05#1","nimi":{"fi":"Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa","sv":"Samarbete med andra aktörer","en":"Co-operation with other parties"}},"teksti":{"fi":"Luokanopettajaksi opiskelevat suorittavat osan opetusharjoittelustaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan harjoittelukoulussa. Opetusjärjestelyt rakennetaan yhteistoiminnallisuutta, oma-aloitteisuutta ja aktiivista tiedon hankintaa tukeviksi. Toiminnalla halutaan varmistaa se, että oppilaiden vuorovaikutustaidot, vastuullisuus, yhteistyökyky sekä kyky arvioida omaa työtään pääsevät kehittymään.
Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimii oma täydennyskoulutusyksikkö, joka tarjoaa opetustoimen henkilöstölle ammatillista pätevyyttä lisäävää ja kelpoisuutta tuottavaa täydennyskoulutusta. Yksikössä järjestetään myös lyhytkestoisempia, ajankohtaisia ja työmarkkinatarpeista lähteviä täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Yksikön järjestämiin koulutuksiin voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua myös kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat. Lisätietoa yksikön toiminnasta löydät osoitteesta https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Opetus--ja-kasvatusalan-taydennyskoulutus.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_10#1","nimi":{"fi":"Tutkimuksen painopisteet","sv":"Tyngdpunkter inom forskning","en":"Research focus"}},"teksti":{"fi":"Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusalueita ovat
Tutkimusalueet kytkeytyvät vahvimmin yliopiston pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun painoaloihin, mutta yhteyksiä löytyy myös yliopiston kolmanteen eli kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden painoalaan.
"}},{"otsikko":{"koodiUri":"koulutuksenlisatiedot_11#1","nimi":{"fi":"Opinnäytetyö","sv":"Lärdomsprov","en":"Thesis"}},"teksti":{"fi":"Kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma (opinnäytetyö) harjaannuttaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielma laaditaan oman tutkimusaiheen aihe- ja sisältöalueista. Tutkielma koostuu orientoivasta osuudesta, tieteellisestä kirjoittamisesta ja empiirisestä tai kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta tutkimuksesta. Seminaari-istunnot kuuluvat olennaisena osana tutkielman tekoon ja auttavat tutkielman laatimisessa. Seminaarin aikana opiskelija esittelee oman työnsä, argumentoi sen puolesta sekä opponoi toisen opiskelijan tutkielman ryhmässä. Tutkielman aiheesta on suoritettava kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Maisterin tutkintoa varten on laadittava pro gradu -tutkielma ja suoritettava tutkielman aiheesta kypsyysnäyte eli maturiteetti.
Pro gradu -tutkielman (opinnäytteen) tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen viestintään. Koulutusten professorit ja yliopistonlehtorit antavat tutkielman ohjausta seminaari-istunnoissa, joita järjestetään 4. ja 5. vuosikurssien aikana. Seminaareissa käsitellään tutkielman tekemisen eri vaiheita aiheen valinnasta tutkimussuunnitelmaan ja valmiiseen tutkielmaan. Tutkielman ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta.
Maisterin tutkinnon suoritettuaan voi hakeutua suorittamaan kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoa.
"}}],"maksut":[{"maksullisuustyyppi":"maksuton"}],"suunniteltuKestoKuukaudet":0,"opetustapaKuvaus":{},"opetuskieletKuvaus":{"fi":"Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta.
"},"opetustapa":[{"koodiUri":"opetuspaikkakk_1#1","nimi":{"fi":"Lähiopetus","sv":"Närundervisning","en":"Contact teaching"}}],"opetusaikaKuvaus":{},"opetuskieli":[{"koodiUri":"oppilaitoksenopetuskieli_1#1","nimi":{"fi":"suomi","sv":"finska","en":"Finnish"}}],"opetusaika":[{"koodiUri":"opetusaikakk_1#1","nimi":{"fi":"Päiväopetus","sv":"Dagundervisning","en":"Day time teaching"}}]},"yhteyshenkilot":[],"tyyppi":"yo"},"formatoituModified":{"fi":"17.6.2026 klo 14:58","sv":"17.6.2026 kl. 14:58","en":"Jun. 17, 2026 at 02:58 PM UTC+3"},"koulutustyyppi":"yo"}