Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma, hammaslääketieteen kandidaatti ja lisensiaatti (3 v + 2,5 v)

Hammaslääkäri on suun ja leukojen alueen lääketieteellinen asiantuntija, joka edistää monipuolisesti väestön suunterveyttä sekä hoitaa suun ja leukojen sairauksia ja vammoja.

Valmistuvan hammaslääkärin keskeisiä osaamisalueita ovat

• ammatillisuus, eettisyys ja vuorovaikutus
• tiedollinen perusta ja tietojenkäsittely
• kliininen tutkiminen, diagnostiikka ja hoidon suunnittelu
• potilaan hoito ja suun terveyden ylläpito
• terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen
• toimiminen alansa asiantuntijana osana yhteiskuntaa sekä terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioissa
• sitoutuminen elinikäiseen oppimiseen

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tiedekunnassa suorittanut hakee luvan harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira).

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on, paitsi akateeminen, myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto sisältäen teoriaopintojen lisäksi runsaasti erilaisia kädentaitoa vaativia harjoitteita sekä ohjattua potilaiden hoitoa. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja, kliinistä hoitoharjoittelua sekä syventäviä opintoja.

Hammaslääketieteellisen tutkimuksen tekoa harjoitellaan hammaslääketieteen kandidaatin (HLK-) ja lisensiaatin (HLL-) tutkintoihin sisältyvien opinnäytetöiden aikana. Lisäksi tutkimuksesta erityisen kiinnostuneet voivat hakeutua tutkijakoulutukseen kliiniselle tutkijalinjalle. Hammaslääketieteen opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua ruotsinkielipainotteiselle linjalle, jonka päätavoitteena on tukea ei-äidinkielenään ruotsia puhuvien valmiuksia toimia hammaslääkärin työssä ruotsin kielellä. Linjalle hakeudutaan opintojen alussa, ja osa opinnoista toteutetaan ruotsiksi. Ammatillisen sanaston ohella painotetaan kielen käytön harjoittelua käytännön tilanteissa.

Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto 180 op:

• hammaslääketieteen perus- ja aineopinnot (sisältää kandidaatin tutkielman 6 op)
• kieli- ja viestintäopinnot
• harjoittelu
• mahdolliset valinnaiset opinnot

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto 150 op:

• hammaslääketieteen syventävät opinnot (sisältää syventävien opintojen opinnäytetyön 20 op)
• harjoittelu
• valinnaisia opintoja

Kansainvälisyys on lääketieteellisen tiedekunnan tavoite, ja se on keskeinen myös koko yliopiston strategiassa. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutuksen aikana on mahdollisuus vaihto-opiskeluun. Osa syventävistä opinnoista tapahtuu kansainvälisessä tutkimusryhmässä ja voi antaa mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin lääketieteellisiin kongresseihin.

Opinnäytetöiden myötä opiskelija saavuttaa valmiuksia tieteelliseen ajatteluun sekä tieteellisten menetelmien hallintaan ja käsittelyyn: hankkimalla ja jäsentelemällä tietoa itsenäisesti, arvioimalla tietoa kriittisesti, tuottamalla ja soveltamalla uutta tietoa sekä esittämällä sitä kirjallisesti.

HLK-tutkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan 6 op:n kirjallisuuskatsaus. HLL-tutkinnon opinnäytetyö sisältää tutkimusprojektin, jonka laajuus on 20 op.

• Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) Suun terveydenhuollon opetusklinikka
• TYKS Majakkasairaalan suu- ja leukasairauksien klinikka
• hajautuskoulutukseen osallistuvat terveyskeskusten hammashoitolat eri puolella Suomea

Ruotsinkielipainotteisen linjan opintoja toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa.

Hammaslääketieteen laitoksella väitöskirjatyötä tekevät tohtorikoulutettavat kuuluvat pääsääntöisesti FINDOS-Turku-tohtoriohjelmaan. Osa laitoksen tutkimusryhmistä kuuluu BioCity Turun ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmiin. Hammaslääketieteen laitokselta johdetaan biomateriaalitutkimusohjelmaa, jonka core-facility -laboratoriona toimii Turun kliininen biomateriaalikeskus – TCBC. Hammaslääketieteen laitoksen tutkimuslaboratoriot sijaitsevat Dentalia- ja PharmaCity-rakennuksissa.

Tohtorin tutkintoon kuuluvan väitöskirjatyön voi lääketieteellisessä tiedekunnassa aloittaa jo perustutkintovaiheessa.

Turun yliopistossa voi suorittaa erikoishammaslääkärin pätevyyden viidellä erikoisalalla, joita ovat hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito (ml. kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia sekä protetiikka ja purentafysiologia), hammaslääketieteellinen diagnostiikka (ml. suupatologia sekä suuradiologia), suu- ja leukakirurgia sekä terveydenhuolto. Erikoistumiskoulutus kestää täysipäiväisesti suoritettuna vähintään kolme vuotta, paitsi suu- ja leukakirurgiassa vähintään viisi vuotta. Koulutuksen jälkeen hammaslääkärillä on valmiudet toimia erikoisalallaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.

Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen vahvuutena on kliinisiä sovelluksia ja uusia hoitomuotoja tuottava tutkimustyö, jota tehdään useiden oppiaineiden yhteistyönä. Tutkimustoiminnan pääpainopistealueita ovat hammaslääketieteellinen biomateriaalitutkimus, ihmisen papilloomavirusta koskeva tutkimus, hampaiden kiinnityskudosten infektioihin ja inflammaatioon kohdistuva tutkimus sekä hammashoitopelon esiintyvyyden, syiden, välitysmekanismien ja ehkäisyn tutkimukset. Muita tutkimusaloja ovat erilaisten hoitomenetelmien, kuten oikomis- ja kirurgisten hoitojen vaikuttavuustutkimus.