Skip to content

Korkeakoulut järjestävät lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille. 27.11.−19.12. Tutustu lisähaun koulutuksiin.

 

AMK-tutkintojen yleiset valintaperustesuositukset 2018

Hakukelpoisuus |  Valintaperusteet | EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava | Harkinnanvarainen haku | Kielitaidon osoittaminen | Työkokemus | Esteetön opiskelijavalinta 

Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.

Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut

  • suomalaisen lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
  • International Baccalaureate -tutkinnon (IB)
  • European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
  • 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuisen suomalaisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman vähintään 80 opintoviikon laajuisen suomalaisen ammatillisen tutkinnon
  • suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
  • näyttötutkintona suoritetun suomalaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Valintaperustesuosituksessa esitettävillä tutkintovaatimuksilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti aina suomalaista tutkintoa, ellei asiasta toisin mainita.

Korkeakoulututkinnolla ei voi hakea ellei hakukohteen valintaperusteissa toisin mainita. Joihinkin hakukohteisiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia tietyn tutkinnon tai muita todistuksia.

Joihinkin ammattikorkeakouluihin haettaessa voidaan harkinnanvaraisesti todeta hakukelpoiseksi hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten kyseiseen hakukohteeseen.

Hakukelpoisuuden osoittaminen

Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien todistuskopiot tarkistetaan vain hyväksytyksi tulleilta. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on toimitettava todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on ennalta ilmoitettuna määräaikana toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta ylimpänä ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen hakutoiveisiin.

Oppilaitoksen myöntämä väliaikainen todistus hakijan valmistumisesta hyväksytään hakukelpoisuuden osoittavana todistuksena, jos virallista tutkintotodistusta ei pystytä toimittamaan ennakkoon ilmoitettuun määräaikaan mennessä viranomaistoiminnasta tai siihen rinnastettavasta syystä.

IB, EB tai RP- tutkinnolla hakevien tulee toimittaa todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana.

Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti, hakijan on lisäksi toimitettava kopio virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Käännös tulee toimittaa ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Pakolaisasemassa oleva tai turvapaikanhakija voi hakea ja tulla valituksi koulutukseen aivan kuten kuka tahansa muukin hakukelpoinen Suomen tai muun maan kansalainen.

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa tai turvapaikanhakija, eikä hän voi todistaa aikaisempaa tutkintoaan asiakirjoin, korkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen tai lähettää hakemuksen tarvittaessa akateemiseen arviointiin. Hakukohteen korkeakoulu ratkaisee hakijalta pyytämänsä selvityksen perusteella, onko selvitys aikaisemmasta tutkinnosta riittävä.

Hakijalla tulee olla statuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden korkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana. Aspa suosittelee, että myös muukalaispassit, joissa on merkintä ”henkilöllisyys varmistamatta” hyväksytään, mutta ammattikorkeakoulu päättää kuitenkin itse, hyväksyykö ko. asiakirjan

Turvapaikkaa hakeva, joka ei ole vielä saanut päätöstä, voi statuksensa selvittämiseksi esittää esimerkiki valintakoetilanteessa Migrin myöntämän kuvallisen henkilökortin ja hakukohteen vaatiessa myös Maahanmuuttovirasto Migrin maksullisen (20 €) vireilläolotodistuksen siitä, että hakija voi oleskella laillisesti Suomessa asiansa käsittelyn ajan, ts. kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Pakolaisasemassa oleva eli turvapaikka

Oleskelu kotimaan tai pysyvän asuinmaan ulkopuolella siitä syystä, että henkilöllä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että henkilö on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun.

Pakolaiseen rinnastettavassa asemassa on toissijaista suojelua saava henkilö

Henkilöä uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan myöntää myös, jos henkilö ei voi palata kotimaahan tai pysyvään asuinmaahan joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.

Asiakirjan väärentäminen tai väärinkäyttö voi johtaa rikosvastuuseen ja on poliisiviranomaiselle kuuluva asia

Valintaperusteet

Ammattikorkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ammattikorkeakoulut tulevat valitsemaan tulevina vuosina myös toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneita koulutukseen myös pelkkään todistukseen perustuvalla todistusvalinnalla. Todistusvalintoja tullaan kehittämään myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden valitsemiseksi soveltuvan alan korkeakoulutukseen. Uusia ylioppilastutkinnon sekä ammatillisen toisen asteen tutkintojen pisteytysmalleja kehitetään vuoden 2017 aikana niin, että nämä ovat käyttöönotettavissa vuoden 2020 yhteishaussa.

Korkeakoulu määrittelee hakukohteittain, mitkä alla olevista valintatavoista ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa, sekä antaa valintatapakohtaiset aloituspaikat. Pohjakoulutuksesta riippuen hakijat ovat mukana valitsemissaan hakukohteissa käytössä olevissa valintatavoissa.

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat hakuohjeissa ja määrittelevät hakukohteittain varasijalle jäävien hakijoiden määrän.

Jos tasapistetilanteissa olevien välillä ei saada eroa valintatavoissa ilmoitettujen kriteerien perusteella, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

Ammattikorkeakoulu voi perua hakijan opiskelupaikan, jos tutkinto- ja/tai työtodistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja.

Koulumenestyksen pisteytykseen liittyvät pistetaulukot löytyvät jokaisen koulutusalan alakohtaisista valintaperustesuosituksista.

Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava:

VALINTATAPA 1: VALINTAKOE

Valintakoe: 40/70/100 pistettä
Ammattikorkeakoulut voivat varata osan valintatapa 1:n aloituspaikoista ammatillisen tutkinnon suorittaneille hakijoille. (Kiintiössä ovat mukana ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet). Ammattikorkeakoulut ilmoittavat ammatillisen tutkinnon suorittaneille varattavan kiintiön suuruuden hakukohteittain.

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 1 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

Vaihtoehto 2A
Koulumenestys 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Valintakoe 70 pistettä
Yhteensä 100 pistettä
Vaihtoehto 2B
Koulumenestys 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Valintakoe 40 pistettä
Yhteensä 100 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 2 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. koulumenestyspisteet
  3. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 3: TODISTUSVALINTA (valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

Vaihtoehto 3A Koulumenestys 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Vaihtoehto 3B Koulumenestys 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaanvalintatapa 3 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. koulumenestyspisteet
  2. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 4: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS

Valintakoe 70 pistettä
Työkokemus 30 pistettä
Yhteensä 100 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. työkokemuspisteet
  3. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

Ammattikorkeakoulu voi perua hakijan opiskelupaikan, jos tutkinto- ja/tai työtodistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja.

VALINTATAPA 5: SAT-TESTI (käytetään ainoastaan vieraskielisessä koulutuksessa)

OSIOT:

  1. Evidence-Based Reading and Writing
  • Reading Test
  • Writing and Language Test
  1. Math

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat hakuohjeissa SAT-testin osiot joita se käyttää hakukohteessa valintaperusteena sekä mahdollisen alimman pisterajan joka hakijan tulee saavuttaa voidakseen tulla valituksi. Ainoastaan uusimuotoinen SAT-testi (maaliskuun 2016 jälkeen suoritettu) hyväksytään.

Virallinen SAT-tulosraportti tulee tilata suoraan testin järjestäjältä. Ammattikorkeakoulut voivat käyttää SAT-testituloksien keräämiseen myös sähköistä palvelua, josta tulostiedot ovat saatavilla. SAT-testissä jo olleiden tulee erikseen tilata testin järjestäjältä testitulos toimitettavaksi ammattikorkeakouluihin. SAT-testin tulokset tulee toimittaa kaikkiin niihin ammattikorkeakouluihin, jotka käyttävät kyseistä valintamenettelyä 13.4.2018 mennessä. Hakijan itse tulostamia tai lähettämiä raportteja ei voida ottaa huomioon.

EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava

IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntotaulukon mukaisesti:

EB-tutkinto IB-tutkinto (Diploma) Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto
Matematiikka Muu ainekohtainen
9,50–10,00 9,00–10,00 7 (Excellent) 13–15 pistettä Laudatur
8,50–9,45 8,00–8,95 6 (Very good) 10–12 pistettä Eximia cum laude approbatur
7,00–8,45 7,00–7,95 5 (Good) 8–9 pistettä Magna cum laude approbatur
6,00–6,95 6,00–6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä Cum laude approbatur
5,00–5,95 5,00–5,95 3 (Mediocre) 5–6 pistettä Lubenter approbatur
4,00–4,95 4,00–4,95 2  (Poor) 4 pistettä Approbatur

IB-, EB- ja RP-tutkintojen aineiden rinnastus suomalaisen ylioppilastutkinnon aineisiin

IB-tutkinnon aineiden rinnastus ylioppilastutkinnon aineisiin

IB- tutkinto YO-tutkinto
RYHMÄ 1: opiskelijan äidinkieli
A-kieli – Oppilaan paras kieli, yleensä äidinkieli Äidinkieli
RYHMÄ 2: vieraat kielet
Taso B 2. kotimainen kieli, pitkä
Vieras kieli, pitkä
Vieras kieli, lyhyt
RYHMÄT 3 ja 4: Reaaliaineet
Muu aine Reaaliaineet
*Biologia *Biologia
*Fysiikka *Fysiikka
*Kemia *Kemia
RYHMÄ 5: matematiikka
Matematiikka High level & Standard level Pitkä matematiikka
Mathematical studies Lyhyt matematiikka

* Käytössä vain tekniikan alalla. Muilla aloilla nämä sisältyvät reaaliaineisiin.

EB-tutkinnon aineiden rinnastus ylioppilastutkinnon aineisiin

EB- tutkinto YO-tutkinto
1. kieli (L1) Äidinkieli
2. kieli (L2) 2. kotimainen kieli, pitkä
3. kieli (L3) Vieras kieli, pitkä
4. kieli (L4) Vieras kieli, lyhyt
Muu aine Reaaliaineet
*Biologia *Biologia
*Fysiikka *Fysiikka
*Kemia *Kemia
Matematiikka
Standard level (5 tuntia)
Pitkä matematiikka
Matematiikka
Elementary level (3 tuntia)
Lyhyt matematiikka

* Käytössä vain tekniikan alalla. Muilla aloilla nämä sisältyvät reaaliaineisiin.

RP-tutkinnon eri aineiden rinnastus yo-tutkintoon sekä niiden pisteytys

Reifeprüfung -tutkinnosta saatavat pisteet muunnetaan yo-arvosanoja vastaaviksi jakamalla pisteet kohdasta ”Prüfungsergebnis in vierfacher Wertung” neljällä (esim. 48/4 = 12 = E) tai kohdasta ”Prüfungsergebnis in dreifacher Wertung” kolmella (esim 27/3 = 9 = M).

RP-tutkinto YO-tutkinto
Muttersprachliches Niveau Äidinkieli
Toinen kieli Äidinkieli
A-kieli Vieras kieli, pitkä
B1-, B2- ja B3-kieli Vieras kieli, lyhyt
Muu aine Reaaliaineet
*Biologia *Biologia
*Fysiikka *Fysiikka
*Kemia *Kemia
Matematiikka, pitkä Pitkä matematiikka
Matematiikka Lyhyt matematiikka

* Käytössä vain tekniikan alalla. Muilla aloilla nämä sisältyvät reaaliaineisiin.

Harkinnanvarainen haku

Jokainen ammattikorkeakoulu päättää harkinnanvaraisesta hakemisesta koulutuksittain. Harkinnanvaraisesti hakevan tulee toimittaa kopio todistuksista, joihin haluaa vedota, kaikkien hakutoiveina olevien ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana. Harkinta kohdistuu vain hakijan hakukelpoisuuteen.

Kielitaidon osoittaminen valinnoissa

Suomen tai ruotsin kielikoe

Suomen tai ruotsin kielikoe voidaan järjestää hakijalle, jonka äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla henkilö on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.

Kielikokeen sijaan voidaan näyttönä suomen tai ruotsin kielen taidosta hyväksyä myös vähintään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 4 osoitettu taito puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä sekä kirjoittamisessa ja tekstin ymmärtämisessä. Myös valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon ja kirjallisen taidon osakokeiden suorittaminen vähintään taitotasolla hyvä voidaan hyväksyä vastaavana osoituksena suomen tai ruotsin kielen taidosta.

Englannin kielitaito vieraskielisissä koulutuksissa

Vieraskieliset koulutukset vaativat erittäin hyvän englannin kielen taidon, jotta vieraskielisissä koulu-tuksissa voi menestyä. Hakijoiden kielitaito arvioidaan valintakokeessa tai SAT-testissä, mistä on tarkempi kuvaus alakohtaisissa valintaperusteissa.

Hakiessaan vieraskieliseen koulutukseen hakijan ei tarvitse toimittaa todistusta kielitaidostaan.

Työkokemus

Työkokemuspisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu työkokemus, joka on kertynyt kevään haussa viimeistään 31.7.2018 ja syksyn haussa viimeistään 31.12.2018. Kaksi kuukautta yleistä (ei tarvitse olla alakohtaista) työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Työkokemuksesta voi saada enintään 30 pistettä.

Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus, ja joka tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Työtodistuksesta tulee ilmetä mnuun muassa työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osaaikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia ei tarvitse pääsääntöisesti toimittaa hakuaikana. Työtodistusten toimitusohjeet ovat aikataululiitteessä.

Varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi.

Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein.

Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Mikäli työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima.

Mahdolliset koulutusalakohtaiset työkokemusvaatimukset on tarkemmin esitetty alakohtaisissa valin-taperustesuosituksissa.

Esteetön opiskelijavalinta – valintakokeen erityisjärjestelyt

Hakija hakee oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakulomakepohja on kaikille korkeakouluille yhteinen ja se on tulostettavissa jokaisen korkeakoulun verkkosivulta.

Hakemuksessa hakija kuvaa tarvitsemansa valintakokeen erityisjärjestelyt sekä perustelut erityisjär-jestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa. Lausunnot saavat olla pääsääntöisesti enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Hakemuksessa on tarkempi ohjeistus liitteistä.

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este on jo olemassa hakuaikana, valintakokeiden erityisjärjestelyhakemus tulee jättää korkeakoulujen sopimaan yhteiseen määräaikaan mennessä. Hakemus toimitetaan erikseen kaikkiin korkeakouluihin, joihin hakija on hakenut. Korkeakoululla voi olla täydentävää ohjeistusta esimerkiksi kaksivaiheisiin valintoihin liittyen. Hakemus toimitetaan ao. korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este syntyy tai todetaan hakuajan päättymisen ja valintakoeajankohdan välillä, tulee hakijan jättää erityisjärjestelyhakemus viipymättä kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Korkeakoulu voi evätä hakijalta oikeuden erityisjärjestelyihin, mikäli järjestelyt ovat esim. aikataulu-syistä mahdotonta toteuttaa.

Valintakokeen erityisjärjestelyt ovat hakukohdekohtaisia ja voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Päätöksenteossa noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisia menettelyjä. Erityisjärjestelyistä annetaan hakijalle ilmoitus (ei päätös) riittävän hyvissä ajoin ennen valintakoetta. Erityisjärjestelyhakemuksen liitteet ovat salassa pidettäviä.