Skip to content

Yhteishaku ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin 21.2.–14.3. klo 15.00. 

AMK-tutkintojen yleiset valintaperustesuositukset 2017

Hakukelpoisuus ι  Harkinnanvarainen haku ι Valintaperusteet ι EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava ι  Kielitaidon osoittaminen valinnoissa ι Työkokemus ι Esteetön opiskelijavalinta – valintakokeen erityisjärjestelyt

Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut

  • suomalaisen lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
  • International Baccalaureate -tutkinnon (IB)
  • European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
  • 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuisen suomalaisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman vähintään 80 opintoviikon laajuisen suomalaisen ammatillisen tutkinnon
  • suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
  • näyttötutkintona suoritetun suomalaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakou-luopintoihin.

Valintaperustesuosituksessa esitettävillä tutkintovaatimuksilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti aina suomalaista tutkintoa, ellei asiasta toisin mainita.

Korkeakoulututkinnolla ei voi hakea ellei hakukohteen valintaperusteissa toisin mainita. Joihinkin hakukohteisiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia tietyn tutkinnon tai muita todistuksia

Joihinkin ammattikorkeakouluihin haettaessa voidaan harkinnanvaraisesti todeta hakukelpoiseksi hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten kyseiseen hakukohteeseen.

Hakukelpoisuuden osoittaminen

Haussa käytetyn tutkinnon on oltava suoritettuna niin, että lopullisen tutkintotodistuksen kopio on perillä korkeakoulussa opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen ennalta ilmoitettuna määräaikana.

Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien ei tarvitse toimittaa todistusjäljennöstä, vaan todistukset tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on toimitettava todistuskopiot ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin (ks aikataululiite).

Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on ennalta ilmoitettuna määräaikana toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta ylimpänä ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen hakutoiveisiin.

Tämä ei koske hakukautena valmistuvia EU-/ETA-maan kansalaisia, joiden tulee toimittaa todistuskopiot ennalta ilmoitettuna muuna määräaikana (ks. aikataululiite).  Vain lopullinen tutkintotodistus voidaan hyväksyä, tilapäisiä tai väliaikaisia todistuksia ei hyväksytä.

Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti, niin hakijan on lisäksi toimitettava kopio virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Käännös tulee toimittaa ennalta ilmoitettuna määräaikana korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana.

Harkinnanvarainen haku

Jokainen ammattikorkeakoulu päättää harkinnanvaraisesta hakemisesta koulutuksittain. Harkinnanvaraisesti hakevan tulee toimittaa kopio todistuksista, joihin haluaa vedota, kaikkien hakutoiveina olevien ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin ennalta ilmoitettuna määräaikana (ks. aikataululiite). Harkinta kohdistuu vain hakijan hakukelpoisuuteen.

Valintaperusteet

Korkeakoulu määrittelee hakukohteittain, mitä valintatapoja käytetään eri hakukohteissa sekä antaa valintatapakohtaiset aloituspaikat. Pohjakoulutuksesta riippuen hakijat ovat mukana valitsemallaan alalla käytössä olevissa valintatavoissa.

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat hakuohjeissa ja määrittelevät hakukohteittain varasijalle jäävien hakijoiden määrän.

Koulumenestyksen pisteytykseen liittyvät pistetaulukot löytyvät jokaisen koulutusalan alakohtaisista valintaperustesuosituksista.

Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava:

VALINTATAPA 1: VALINTAKOE

Valintakoe: 40/70/100 pistettä
Ammattikorkeakoulut voivat varata osan valintatapa 1:n aloituspaikoista ammatillisen tutkinnon suorittaneille hakijoille. (Kiintiössä ovat mukana ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet). Ammattikorkeakoulut ilmoittavat ammatillisen tutkinnon suorittaneille varattavan kiintiön suuruuden hakukohteittain.

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 1 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 2: KOULUMENESTYS JA VALINTAKOE (valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

Vaihtoehto 2A
Koulumenestys 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Valintakoe 70 pistettä
Yhteensä 100 pistettä
Vaihtoehto 2B
Koulumenestys 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Valintakoe 40 pistettä
Yhteensä 100 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 2 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. koulumenestyspisteet
  3. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 3: TODISTUSVALINTA (valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

Vaihtoehto 3A Koulumenestys 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
Vaihtoehto 3B Koulumenestys 60 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaanvalintatapa 3 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. koulumenestyspisteet
  2. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

VALINTATAPA 4: VALINTAKOE JA TYÖKOKEMUS

Valintakoe 70 pistettä
Työkokemus 30 pistettä
Yhteensä 100 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

  1. valintakoepisteet
  2. työkokemuspisteet
  3. hakutoivejärjestys

Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.

Ammattikorkeakoulu voi perua hakijan opiskelupaikan, jos tutkinto- ja/tai työtodistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja.

EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava

IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntotaulukon mukaisesti:

EB-tutkinto IB-tutkinto (Diploma) Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto
Matematiikka Muu ainekohtainen
9,50–10,00 9,00–10,00 7 (Excellent) 13–15 pistettä Laudatur
8,50–9,45 8,00–8,95 6 (Very good) 10–12 pistettä Eximia cum laude approbatur
7,00–8,45 7,00–7,95 5 (Good) 8–9 pistettä Magna cum laude approbatur
6,00–6,95 6,00–6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä Cum laude approbatur
5,00–5,95 5,00–5,95 3 (Mediocre) 5–6 pistettä Lubenter approbatur
4,00–4,95 4,00–4,95 2  (Poor) 4 pistettä Approbatur

Kielitaidon osoittaminen valinnoissa

Suomen tai ruotsin kielikoe

Suomen tai ruotsin kielikoe voidaan järjestää hakijalle, jonka äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla henkilö on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.

Kielikokeen sijaan voidaan näyttönä suomen tai ruotsin kielen taidosta hyväksyä myös vähintään yleisen kielitutkinnon taitotasolla 4 osoitettu taito puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä sekä kirjoittamisessa ja tekstin ymmärtämisessä. Myös valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon ja kirjallisen taidon osakokeiden suorittaminen vähintään taitotasolla hyvä voidaan hyväksyä vastaavana osoituksena suomen tai ruotsin kielen taidosta.

Englannin kielitaito vieraskielisissä koulutuksissa

Vieraskieliset koulutukset vaativat erittäin hyvän englannin kielen taidon, jotta vieraskielisissä koulutuksissa voi menestyä. Hakijoiden kielitaito arvioidaan valintakokeessa.

Hakiessaan vieraskieliseen koulutukseen hakijan ei tarvitse toimittaa todistusta kielitaidostaan.

Työkokemus

Työkokemuspisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu työkokemus, joka on kertynyt kevään haussa viimeistään 31.7.2017 ja syksyn haussa viimeistään 31.12.2017. Kaksi kuukautta yleistä (ei tarvitse olla alakohtaista) työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Työkokemuksesta voi saada enintään 30 pistettä.

Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus, ja joka tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Työtodistuksesta tulee ilmetä mm. työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia ei tarvitse toimittaa hakuaikana. Työtodistusten toimitusohjeet ovat aikataululiitteessä.

Varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelua tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon

 Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu. (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL=viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein.

Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Mikäli työtodistus on kirjoitettu muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti, on hakijan toimitettava hakijapalveluihin alkuperäiskielisen todistuskopion lisäksi kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä, josta tulee käydä ilmi kääntäjän nimi, allekirjoitus ja leima.

Mahdolliset koulutusalakohtaiset työkokemusvaatimukset on tarkemmin esitetty alakohtaisissa valintaperustesuosituksissa.

Esteetön opiskelijavalinta – valintakokeen erityisjärjestelyt

Hakija hakee oikeutta valintakokeen suorittamista koskeviin erityisjärjestelyihin erillisellä hakemuksella. Hakulomake on kaikille korkeakouluille yhteinen ja se on saatavilla jokaisen korkeakoulun verkkosivulta. Hakemuksessa hakija kuvaa tarvitsemansa valintakokeen erityisjärjestelyt sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa.

Huomioithan, että lukihäiriön perusteella saadut lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Lisäksi sellaiset lausunnot, jotka osoittavat pysyvän vamman, oppimisvaikeuden tai sairauden saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Muiden lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti.

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este on jo olemassa hakuaikana, valintakokeiden erityisjärjestelyhakemus tulee jättää korkeakoulujen sopimaan yhteiseen määräaikaan mennessä (ks. aikataululiite). Hakemus toimitetaan erikseen kaikkiin korkeakouluihin, joihin hakija on hakenut. Korkeakoululla voi olla täydentävää ohjeistusta esim. kaksivaiheisiin valintoihin liittyen. Hakemus toimitetaan ao. korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Jos valintakokeen erityisjärjestelyihin oikeuttava este syntyy tai todetaan hakuajan päättymisen ja valintakoeajankohdan välillä, tulee hakijan jättää erityisjärjestelyhakemus viipymättä kaikkien niiden hakutoiveiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Korkeakoulu voi evätä hakijalta oikeuden erityisjärjestelyihin, mikäli järjestelyt on esim. aikataulusyistä mahdotonta toteuttaa.

Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä on hakukohdekohtainen ja päätös on voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Päätöksenteossa noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisia menettelyjä. Erityisjärjestelyhakemuksen liitteet ovat salassa pidettäviä.