Skip to content

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun tulokset valmiita. Korkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksesta hakijoille. 

 

Korkeakoulujen yhteishakujen valintaperusteet ja valinnat

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositukset ι Yliopistojen valinnat ι Yhteishaku 2019 ι Uudistukset vuoteen 2020 mennessä

Tältä sivulta löydät kootusti keskeiset muutokset korkeakoulujen valintaperusteissa ja valinnoissa sekä miten korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja valintaperusteiden kehittyvät lähivuosina

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät todistusvalintoja. Ne kehittävät yhä yhteisempiä, useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan hakijoiden valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin. Valintamenettelyt ovat sellaisia, että niihin ei voi valmentautua.

 


Korkeakoulujen yhteishaun 1. ja 2. hakuajan koulutukset

Korkeakoulut voivat laittaa 1. hakuaikana haussa olleita koulutuksia hakuun myös 2. hakuaikana.

 


Ammattikorkeakoulut: keskeisimmät muutokset vuoden 2018 valintaperustesuosituksissa

Todistusvalintojen määrä laajenee jo vuonna 2018. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön todistusvalinnan kaikissa hakutoiveissa. (Aiemmin todistusvalintaa käytettiin vain ensisijaisissa hakukohteissa.)

Todistusvalinta yo-tutkinnon suorittaneille

Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella tehtävä todistusvalinta tulee käyttöön päivätoteutuksiin kaikilla muilla aloilla lukuun ottamatta seuraavia: kulttuuriala, merenkulunala ja rakennusarkkitehtuurikoulutus.

Valintatapa käytetään hakijan kaikkiin (1–6) hakutoiveisiin. Ammattikorkeakoulut voivat halutessaan määritellä alimmat pisterajat tai kynnysehdot todistusvalintaa käyttäviin koulutuksiin.

Syksyllä ylioppilastutkinnon suorittavat hakijat eivät ole mukana syksyn yhteishaun todistusvalinnoissa. Ammattikorkeakoulut päättävät valintatavan käytöstä ja aloituspaikkamäärästä koulutuksittain.

Katso tarkemmat tiedot koulutusten kuvauksissa Opintopolussa.

Mahdollisuus kiintiöidä aloituspaikkoja ammatillisella tutkinnolla hakeville

Ammattikorkeakoulut voivat asettaa kiintiön ammatillisella tutkinnolla hakeville (ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet). Hakijat valitaan pistejärjestyksessä kiintiön sisällä. Ammattikorkeakoulut päättävät kiintiön käytöstä ja koosta koulutuksittain.

Valintakoekutsuja ei enää lähetetä

Päivätoteutuksena toteuttavien koulutuksien osalta valintakoekutsuja ei enää lähetetä vaan valintakoetiedot ilmoitetaan hakijalle hakuohjeissa. Katso tarkemmat tiedot koulutuksen kuvauksissa Opintopolussa.

Valintakoekutsuja lähetetään kuitenkin edelleen:

  • kulttuurialan koulutuksissa
  • sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksissa
  • osassa humanistisen ja kasvatusalan koulutuksissa.

Lisäksi lähetetään kutsuja niissä koulutuksissa, jotka karsivat hakijoita valintakokeeseen, eli seuraavissa:

  • vieraskielinen koulutus
  • kulttuuriala
  • sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
  • osa humanistisen ja kasvatusalan hakukohteista.Näissä koulutuksissa valintakoekutsut lähetetään edelleen sähköpostitse viimeistään noin viikko ennen valintakoetta.

Varasijoille jäävien hakijoiden määrän rajaus

Ammattikorkeakoulut määrittelevät koulutuksittain rajaavatko varasijalle jäävien hakijoiden määrää. Kaikissa koulutuksen valintatavoissa ei välttämättä ole varasijatäyttöä käytössä lainkaan.

Työkokemukseksi hyväksytään myös harjoittelu

Jos koulutuksen valintaperusteissa käytetään työkokemusta valintaan vaikuttavana tekijänä (esim. rakennusmestari), hyväksytään hakemuksella ilmoitetuksi työkokemukseksi myös harjoittelu/työssä oppiminen, joka on kuulunut haussa käytettyyn tutkintoon.

Lisätietoja valintaperusteista löytyy Opintopolku.fi-sivuilta koulutusten valintaperusteista. Myös ammattikorkeakoulujen hakijapalveluista saa tietoja valintaperusteista.

SAT-testin käyttöönotto vieraskielisissä koulutuksissa

Ammattikorkeakoulujen vieraskielisissä koulutuksissa tulee käyttöön laajemmin SAT-testiin pohjautuva valintamenettely. Ammattikorkeakoulut voivat ottaa käyttöön SAT-testin yhtenä vieraskielisen koulutuksen valintatapana. SAT-testiä käytetään muiden valintatapojen rinnalla, joten hakijat osallistuvat valintakokeeseen normaalisti. Tarkat koulutuksen käyttämät SAT-testin osiot löytyvät valintaperusteista.

Valintaperustesuosituksen mukaan hyväksytään ainoastaan uusimuotoinen SAT-testi (maaliskuun 2016 jälkeen suoritettu).

Lisätietoja

Lisätietoa SAT-testistä

 


Yliopistot: keskeiset muutokset yliopistojen valinnassa

Hallintotieteiden yhteisvalinta 2018

Tampereen ja Vaasan yliopistot siirtyvät hallintotieteiden yhteisvalintaan.

Lue lisää

 


Lääketieteellisen alan yhteisvalinta 2018

Keväästä 2018 alkaen yhteishaussa voi hakea opiskelemaan  vain

  • lääketiedettä
  • hammaslääketiedettä tai
  • eläinlääketiedettä.

Hakija voi hakea lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen koulutuksiin korkeakoulujen yhteishaussa. Huom! Jatkossa voi hakea esimerkiksi useampaan lääketieteen koulutukseen, mutta ei samanaikaisesti hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutuksiin tai eläinlääketieteeseen.

Lisätietoja:

Lue lisää lääketieteellisen alan yhteisvalinnasta.

Lääketieteellisen alan yhteisvalinnan omat sivut

 


Kauppatieteellisen alan valintaperusteet muuttuvat kevään 2018 hausta

Kauppatieteellisen alan valintaperusteihin on tulossa muutoksia kevään 2018 hakuun. Kaikki yliopistot ovat mukaan kauppatieteiden yhteisvalinnassa. Ruotsinkieliset kauppakorkeakoulut Hanken Svenska handelhögskolan) ja Åbo Akademi tulevat mukaan kauppatieteellisen alan yhteisvalintaan.

Lisätietoja:

Lue lisää kauppatieteellisen alan yhteisvalinnasta

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan omat sivut

 


Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta 2018

Oikeustieteellisellä alalla siirrytään yhteisvalintaan vuonna 2018.

Yhteisvalinnassa on mukana Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Lapin yliopiston ja Turun yliopiston viisi suomenkielistä hakukohdetta.

Lisätietoja:

Lue lisää oikeustieteellisen alan yhteisvalinnasta

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan omat sivut

 


Yhteishaku 2019

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta (DIA) uudistuu vuosina 2019−2020

DIA-yhteisvalinnan uudistukset toteutetaan vaiheittain vuodesta 2019 alkaen. Vuoden 2018 valintoihin ei ole tulossa merkittäviä uudistuksia.

DIA-yhteisvalinnan diplomi-insinöörihakukohteiden valintakoe uudistuu keväällä 2019 ja todistuspisteiden laskenta keväällä 2020.

Diplomi-insinöörihakukohteiden valintakoe uudistuu keväällä 2019. Tuolloin nykyisen neljän valintakokeen sijaan järjestetään yksi yhteinen valintakoe kaikkiin niihin diplomi-insinöörikoulutuksiin, jotka ovat osa DIA-yhteisvalintaa.

Keväällä 2020 todistusvalinnan pisteytys uudistuu ja todistusvalinnan kiintiötä kasvatetaan siten, että vähintään puolet uusista diplomi-insinööriopiskelijoista valitaan pelkkien todistuspisteiden perusteella.

Lisätietoja

Lue lisää DIA-yhteisvalinnan sivuilta

 


Uudistukset vuoteen 2020 mennessä

Mikä opiskelijavalinnoissa muuttuu vuoteen 2020 menessä?

Todistusvalinta laajenee vuoteen 2020 mennessä

Nykyistä merkittävästi suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella, ns. todistusvalinnassa. Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

  • Todistusvalinnasta pääasiallinen väylä korkeakouluopintoihin
  • Todistusvalinta koskee myös ammatillisella tutkinnolla hakevia
  • Valtaosa todistusvalinnan opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille
  • Korkeakouluopintoihin valitaan lisäksi nykyistä enemmän opiskelijoita avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella
  • Yhteispistevalinnasta on tarkoitus luopua. (Todistuksista ja pääsykokeesta saatavat pisteet lasketaan yhteen.)
  • Sähköisten valintakokeiden määrä kasvaa

Valintakokeet

  • Todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella.
  • Todistusvalinnassa valituille tai osana valintakoetta voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuskoe, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

Muut hakuväylät korkeakouluihin

  • Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana, ns. siirto-opiskelijoiden valinnalla.
  • Lisäksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin korkeakouluopintoihin.
  • Korkeakouluopintoihin valitaan nykyistä enemmän opiskelijoita avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella.

Miksi todistusvalinta?

  • Tavoitteena nopeuttaa ja sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsemistä
  • Pääsykoepainotteinen järjestelmä on koettu raskaaksi ja kalliiksi
  • Menestys toisen asteen opinnoissa kertoo kyvykkyydestä selviytyä korkeakouluopinnoissa
  • Toisen asteen opintoja otetaan paremmin huomioon valinnassa

Lisätietoja

Lue lisätietoja todistusvalintojen lisäämisestä ja muusta opiskelijavalintojen kehittämisestä tulevina vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin aiheesta.


AMK-valintaperusteet

Hakijoiden kannattaa tarkistaa eri alojen valintaperusteet ja liitteiden palautusajat hyvissä ajoin. Löydät ne koulutuksen kuvauksista.

Vuoden 2018 valintaperustesuositus