Skip to content

Korkeakouluhaku

Miksi Opintopolussa ei ole pisterajatilastoja?

Osa korkeakouluista julkaisee itse edellisen vuoden pisterajatilastot omilla sivuillaan ja kertoo samalla, miten tilastoa on luettava, miten luvut muodostuvat ja mitä ne tarkoittavat.

Valtakunnallisesti tilastoja ei koota, koska ne eivät ole yhteismitallisia. Ne eivät voi olla yhteismitallisia, koska korkeakoulut päättävät itse valintaperusteistaan.

  • Valintaperusteet voivat vuosittain muuttua, jolloin eri vuosien tilastot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
  • Valintaperusteet ovat samassa oppiaineessa eri korkeakouluissa ja saman korkeakoulun eri tiedekunnissa tai eri yksiköissä erilaiset. Jos yksi yliopisto painottaa valinnassa ylioppilastutkinnon arvosanoja, toinen pääsykoetta, yhden pääsykokeet ovat monivalintatehtäviä, toisen laajoja esseetehtäviä, niin pisteitä ja pisteytyksiä ei voi vertailla keskenään.
  • Tilaston pisteet voivat tarkoittaa valintojen tulosta ennen paikkojen vastaanottoa. Se ei ole sama kuin alin pistemäärä, jolla kaikista paikan vastaanottaneista hakija on päässyt opiskelemaan.

Yhden korkeakoulun yhden yksikön yhden vuoden pisterajatieto kertoo sen vuoden sisäänpääsyyn tarvittavat pisteet, mutta ei mitään siitä, miten pisteet toisena vuonna lasketaan tai paljonko pisteitä sisäänpääsyyn jonakin toisena vuonna vaaditaan. Hakijan olisi kaiken kaikkiaan parempi perehtyä siihen, minkä tyyppiset pääsykokeet ovat ja valmistautua niihin parhaan kykynsä mukaan eikä arpoa mahdollisuuksiaan edellisen vuoden pisteitä tuijottamalla.

Kutsutaanko hakijat pääsykokeisiin?

Korkeakoulujen pääsykokeet järjestetään joko yksi- tai monivaiheisina. Pääsykoepäivä ilmoitetaan etukäteen. Monivaiheisissa valintakokeissa on mahdollista, että seuraavaan vaiheeseen voivat osallistua vain ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet. Katso lisätietoa koulutuskuvausten valintaperusteet ja pääsykokeet -välilehdeltä.

Ammattikorkeakoulujen päivätoteutuksena toteuttavien koulutuksien osalta ei enää pääsääntöisesti lähetetä valintakoekutsuja vaan valintakoetiedot ilmoitetaan hakijalle hakuohjeissa. Kulttuuri, sosiaali- ja terveys sekä osassa humanistisen ja kasvatusalan koulutuksissa lähetetään kuitenkin edelleen valintakoekutsut.  Yliopistojen pääsykokeeseen voivat useimmiten osallistua kaikki hakijat ilman erillistä kutsua. Tarkista asia koulutuksen kuvauksesta.

Miten ja milloin varasijoilta valitaan koulutukseen?

Varasijalla olevia hyväksytään koulutukseen järjestyksessä sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Paikkoja vapautuu esimerkiksi silloin, kun aiemmin hyväksytyt hakijat tulevat hyväksytyiksi korkeammalle priorisoimiinsa koulutuksiin tai päättävät olla ottamatta tarjottua opiskelupaikkaa vastaan.

Miten hakija toimii, jos hän haluaa odottaa mahdollisesti vapautuvia paikkoja korkeimmalle priorisoimaan koulutukseen?

Hakija voi ottaa saamansa opiskelupaikan ehdollisesti vastaan ja jäädä odottamaan mahdollisesti vapautuvia paikkoja korkeimmalle priorisoimaan koulutukseen. Ehdollinen paikan vastaanotto muuttuu sitovaksi, jos hakijaa ei valita korkeammalle priorisoimaansa koulutukseen.

Mitä hakija voi tehdä Oma Opintopolku -palvelussa?

Hakija voi Oma Opintopolku -palvelussa hakuaikana muuttaa hakukohteitaan: lisätä ja poistaa niitä sekä muuttaa hakukohteiden järjestystä. Hakija voi kirjautua ja tunnistautua esimerkiksi verkkopankkitunnuksin Oma Opintopolku-palveluun, tehdä muutokset hakulomakkeelle ja tallentaa muutokset.

Huom! 2. hakuaikana ei voi kuitenkaan enää muuttaa 1. hakuajan hakutoiveiden keskinäistä järjestystä. Hakija ei voi myöskään poistaa ensimmäisen hakuajan hakutoiveita hakemukselta 2. hakuaikana (paitsi passivoimalla koko hakemuksen, jolloin kaikki 1. hakuajan hakutoiveet poistuvat pysyvästi.)

Oma Opintopolku -palvelussa hakija voi lisäksi muokata omia yhteystietoja, myös hakuajan päättymisen jälkeen.