Skip to content

Tuet työssä käyvälle

Aikuiskoulutustuki ι Ammattitutkintostipendi ι Opintovapaa ι Vuorotteluvapaa

Aikuiskoulutustuki

Työllisyysrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

Voit saada aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen on toimittava Suomessa. Tukea ei saa yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki

Voit saada aikuiskoulutustukea, jos

  • olet ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta
  • olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua
  • asut Suomessa ja kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin
  • jäät osittaiselle tai kokonaan palkattomalle opintovapaalle
  • et saa opiskeluun muuta tukea.

Lue lisää palkansaajan aikuiskoulutustuesta ja sen myöntämisestä Työllisyysrahaston sivuilta

Yrittäjän aikuiskoulutustuki

Voit saada aikuiskoulutustukea, jos

  • olet päätoiminen yrittäjä
  • osallistut vähintään kaksi kuukautta kestävään koulutukseen, jonka vuoksi joudut vähentämään yritystoimintaasi tai keskeyttämään sen kokonaan
  • työelämässä vähintään 8 vuotta
  • asut Suomessa ja kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Lue lisää yrittäjän aikuiskoulutustuesta ja sen myöntämisestä Työllisyysrahaston sivuilta

Ammattitutkintostipendi

Voit saada ammattitutkintostipendin, jos olet suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja sinulle on tutkinnon suorittamispäivään mennessä kertynyt eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Stipendiä ei voi saada korkeakoulututkinnon perusteella.

Saat lisätietoja ammattitutkintostipendin saamisedellytyksistä ja sen hakemisesta Työllisyysrahastolta.

Lue lisää ammattitutkintostipendistä Työllisyysrahaston verkkosivuilla

Opintovapaa

Opintovapaa tarjoaa opiskelumahdollisuuden työssäkäyville. Työ- tai virkasuhde jatkuu opintovapaan aikana, mutta työntekijälle ei makseta palkkaa ilman erillistä sopimusta.

Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos työ- tai virkasuhde on kestänyt alle vuoden, mutta vähintään kolme kuukautta, opintovapaan pituus on enintään viisi päivää.

Millaiseen koulutukseen voi saada opintovapaata

  • kaikenlaiseen koulutukseen, joka on julkisen valvonnan alaista
  • ei oppisopimuskoulutukseen
  • vapaa voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös ammattiyhdistyskoulutukseen tai maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen.

Miten haen opintovapaata?

Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden työpäivän opintovapaata haetaan suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista, jollei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Palkattomalla opintovapaalla opiskeleva voi olla oikeutettu saamaan aikuiskoulutustukea, opintolainan valtiontakauksen opintorahaa ja/tai asumislisää.

Lue lisää opintovapaasta työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssä jaksamista, ja sen voi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi opiskeluun. Vuorotteluvapaalla olet vapaalla, mutta palvelussuhteesi työnantajaasi jatkuu.

Vapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi henkilön, joka on työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Vuorotteluvapaan pitää kestää vähintään 100 kalenteripäivää, ja sen enimmäiskesto on 180 kalenteripäivää.

Kuka voi hakea vuorotteluvapaata?

  • Voit hakea vuorotteluvapaata, jos olet kokoaikatyössä tai työskentelet vähintään 75 prosenttia kokoaikatyöstä. Lisäksi sinulla pitää olla vähintään 20 vuoden työhistoria ja vähintään 13 kuukauden yhtäjaksoinen palvelussuhde samaan työnantajaan.
  • Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Esimerkiksi jos vanhuuseläkkeesi alaraja on 1.11.2023, vähennät sen kolmella vuodella, ja näet, että et voi enää 1.11.2020 jälkeen saada vuorotteluvapaata. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Miten haen vuorotteluvapaata?

  • Ota ensin yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon vuorotteluvapaan edellytysten selvittämiseksi.
  • Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Sovit vapaasta työnantajasi kanssa kirjallisella vuorottelusopimuksella. Sopimus tulee toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon ja sen liitteenä lisäksi selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi ja vapaan edellytysten täyttymisestä.
  • Haet vuorottelukorvausta omalta työttömyyskassalta tai Kelan toimistosta.
  • Hakulomake ja ohje Tyttömyyskassojen yhteistyöjärjestön sivuilla.

Lisätietoja vuorotteluvapaasta

Lue lisää vuorotteluvapaasta TE-palvelujen sivuilta
Lue vuorottelukorvauksesta Kelan sivuilta