Skip to content

Studieinfo.fi ja Studyinfo.fi palvelut eivät tällä hetkellä toimi! – Tjänsterna Studieinfo.fi och Studyinfo.fi fungerar inte för tillfället!  Selvitämme ongelman mahdollisimman pian – Vi utreder problemet så snabbt som möjligt.

Sosiaalitieteet, journalistiikka ja viestintä

Opiskelijat istuvat yliopiston rappusilla. Kuva: Olli Häkämies

Psykologia ι Sosiaalipsykologia ι Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka ι Sosiaalityö ι Sosiologia ι Journalistiikka ja viestintä ι

Psykologia

Psykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä ja sen lainalaisuuksia. Psykologinen tutkimus yhdistyy muun muassa lääke- ja luonnontieteellisiin aloihin, humanistisiin tieteisiin sekä kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimukseen.

Psykologian maisterin tutkinto mahdollistaa laillistettuna psykologina toimimisen terveydenhuollossa. Koulutus on kuitenkin myös yleiskoulutusta, joka valmistaa monenlaisiin erilaisiin tehtäviin myös terveydenhuollon ulkopuolella. Psykologian koulutus mahdollistaa työskentelyn kaikilla aloilla, jotka liittyvät ihmisiin tai ihmisen toimintaan/käyttäytymiseen.

Uusimpia haasteita ovat esimerkiksi työelämän ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Lisäksi kliinisen neuropsykologian alaan kuuluva oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus on kasvava tehtäväalue. Usealla psykologilla on psykologikoulutuksen lisäksi psykoterapiakoulutus ja he voivat tällöin toimia perinteisten psykologin tehtävien lisäksi myös mm. yksityisenä psykoterapeuttina.

Psykologeja toimii muun muassa

  • psykiatrisissa sairaaloissa
  • psykiatrian poliklinikoilla tai mielenterveystoimistoissa
  • kouluissa koulupsykologeina
  • korkeakouluissa tutkijoina tai opintopsykologeina
  • perheneuvoloissa
  • työvoimatoimistoissa
  • yrityksissä mm. kehittäjinä, konsultteina tai henkilöstöhallinnossa

Vaikka yliopistojen välillä on eroja tutkimuksen painopistealueissa ja eräissä erikoiskursseissa, eivät yliopistot juurikaan poikkea toisistaan opetuksen sisältöjen osalta. Opiskelupaikan valinnalla ei myöskään ole juuri merkitystä siihen, millaisiin tehtäviin opiskelija valmistuttuaan sijoittuu.

Sosiaalipsykologia

Miehen kasvot vastakkain toisiaa
Sosiaalipsykologia tai kehityspsykologia eivät pätevöitä mihinkään tiettyyn tehtävään, eivätkä anna psykologin pätevyyttä. Näistä aineista valmistuminen antaa valmiuden toimia mm. psykologian tutkijana, psykologian opettajana sekä erilaisissa psykologian sovellusta vaativissa tehtävissä.

Sosiaali- tai kehityspsykologiaa pääaineena opiskelleet sijoittuvat mm. erilaisiin tutkimus-, koulutus- ja kehittämistehtäviin, henkilöstöhallinnon tehtäviin sekä tiedotustoimintaan ja sosiaali- ja mielenterveystyöhön. 

Sosiaalipsykologian kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi yksilön ja ihmisryhmien asenteiden ja tietoisuuden muotoutuminen yhteiskunnassa sekä välitön sosiaalinen kanssakäyminen. Opiskelija saa teoreettista tietoa yksilöstä sosiaalisessa ympäristössään, ryhmien ja joukkojen toimintaperiaatteista sekä alan tutkimusmenetelmistä. Oppiaineena sosiaalipsykologia tarjoaa myös näköaloja moniin ihmiseen vaikuttamisen ja kasvatuksen kysymyksiin.

Kehityspsykologian opinnoissa keskitytään tarkastelemaan erityisesti yksilön lapsuus- ja nuoruusvaihetta. Kehityspsykologisen tiedon sovellusalueina ovat kulttuuriin, kasvatukseen, koulutukseen ja ympäristön suunnitteluun liittyvät alueet.

Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka

Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka tutkivat hyvinvointiin ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia, niiden taustalla olevia yhteiskunnan rakenteita ja toimintoja sekä hyvinvointia turvaavia järjestelmiä ja käytäntöjä. Sosiaalipolitiikka on kiinnostunut mm. kysymyksistä: Mitä hyvinvointi on ja miten resurssit sen takaamiseksi turvataan? Kenen tehtävä on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja miten riskejä ja uhkia torjutaan? Millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta ja millaista eriarvoisuutta tai syrjäytymistä ilmenee? Millaisia haasteita globalisaatio asettaa hyvinvointivaltiolle ja laajemmin yhteiskunnalle? Miten sosiaalipolitiikka toimii nykyajan markkinavetoisessa yhteiskunnassa?

Yhteiskuntapolitiikka on tutkimuskohteiltaan sosiaalipolitiikkaa laajempi oppiaine. Tutkimuksen ja opetuksen erityisaloina ovat edellä mainittujen sosiaalipoliittisten kysymysten lisäksi myös kulttuuri-, talous- ja teknologia- sekä ympäristö- ja maaseutupolitiikka.

Sosiaalityö

Sosiaalityössä tutkitaan ihmisten toiminnan ja jokapäiväisen selviytymisen edellytyksiä, arkielämän jatkuvuuksia ja katkoksia, sosiaalialan ammatteja ja instituutioita sekä alan monimuotoista vapaaehtoistoimintaa. Tavallisia analyysin kohteita ovat esimerkiksi yhteisöt, perheet, ihmisen eri ikävaiheet ja niihin liittyvät arjen kysymykset, yksilöiden muuttuvat identiteetit, sosiaalialan historia ja koulutus sekä sosiaalipalvelujen ja -työn arviointi.

Sosiaalityön opinnot antavat pätevyyden sosiaalityöntekijän ja tutkijan tehtäviin. Koulutuksen saaneet voivat toimia asiakaspalvelu- suunnittelu- ja johtotehtävissä kuntien, valtion, järjestöjen ja yksityisten palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Työpaikkana voi olla esimerkiksi kunnan sosiaalitoimisto, perheneuvola, A-klinikka, koulu, päihde- tai kriminaalihuollon laitos, sairaala tai vanhusten tai lasten huoltolaitos. Opintojen pohjalta voi suuntautua myös kansainväliseen sosiaalityöhön.

Sosiologia

Kuva,, jossa on pieniä kuvia erilaisista kasvoista, joita katsotaan suurennuslasilla

Sosiologiassa tutkitaan mm. sosiaalista vuorovaikutusta, erilaisia yhteisöjä ja organisaatioita sekä kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Mikään inhimillinen ei ole sosiologialle vierasta.

Yleisenä yhteiskuntatieteenä sosiologia pyrkii antamaan kokonaiskuvan yhteiskunnan toiminnasta. Empiirisen sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi haastattelututkimus, havainnointi, erilaiset tekstianalyysin muodot ja tilastolliset menetelmät.

Muun muassa yhteiskuntarakenne, perhe, kasvatus, kulutus, tiede, taide, talous, työ, ympäristökysymykset, yhteiskunnalliset liikkeet ja valta ovat sosiologian kiinnostuksen kohteita. Sosiologian opiskelu perehdyttää erityistietoihin ja teorioihin, joita tarvitaan erilaisissa käytännön päätöksenteko- ja suunnittelutilanteissa. Sosiologia tuo esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja hallitsevista käsityksistä poikkeavia tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat siis monesti luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä.

Journalistiikka ja viestintä

Opiskelija saa viestintäalan tieteellisen peruskoulutuksen ja valmiudet toimittajan työhön. Toimittajakoulutukseksi luetaan myös johonkin muuhun pääaineeseen liitetyt tiedotusopin aineopinnot.

Tiedotusoppi tutkii viestintää yhteiskunnassa, erityisesti medioiden avulla tapahtuvaa julkista tiedonvälitystä. Tiedotusoppi antaa perustiedot ja -taidot lehdistöstä, radiosta ja televisiosta sekä uudemmista joukkoviestinnän muodoista.

Viestinnän opetus tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää viestinnän ilmiöitä suhteessa yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin. Koulutus sisältää jonkin verran käytännön viestintätaitojen opetusta organisaatioviestinnässä ja journalismissa.

Tiedotusopissa toimittajan ammattiin valmentavan journalistiikan linjan rinnalla on kuvajournalismin linja erityisesti lehtikuvaajaksi ja kuvatoimittajaksi aikoville. Näiden journalistisiin työtehtäviin valmentavien linjojen ohella tiedotusopissa on yleinen linja, joka tähtää viestinnän asiantuntijatehtäviin erityisesti mediakulttuurin, mediakasvatuksen ja viestintäpolitiikan aloille.