Skip to content

Opintopolun puhelinneuvonta on suljettu 1.9.-30.11.2021. Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen sekä muiden perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen liittyvät haku- ja valintakysymykset osoitteeseen neuvonta@opintopolku.fi

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on päättynyt. Se oli ensimmäinen yhteishaku, joka järjestettiin uudistuneessa Opintopolussa. Jatkossa kaikki tutkintoon johtava korkeakoulutus löytyy uudesta Opintopolusta.

Yliopistotutkintojen rakenne

""

Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella opintoja itsenäisesti. Yleensä opintoihin sisältyy:

  • pääaine- ja sivuaineopintoja
  • kieli- ja viestintäopintoja
  • harjoittelu
  • opinnäytetyö.

Kandidaatti, maisteri, lisensiaatti tai tohtori

Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa tutkintorakenne on kaksiportainen. Korkeakoulujen yhteishaussa haet yliopistoon suorittamaan sekä alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatintutkintoa että ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterin tutkintoa. Tämä tarkoittaa, ettei sinun tarvitse kandidaatin tutkinnon suoritettuasi hakea uudestaan maisterin opintoihin samassa yliopistossa. Halutessasi voit kuitenkin päättää opinnot alempaan korkeakoulututkintoon.

Poikkeuksia ovat

  • lääketiede ja hammaslääketiede, joissa opiskelijat valitaan aina suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa sekä
  • farmaseutin ja lastentarhanopettajan koulutukset, joissa opiskelijat saavat oikeuden vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Korkeakoulututkintojen laajuutta mitataan opintopisteinä (op). Korkeakoulututkinnon laajuus on yleensä 300 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus on tavallisesti 180 opintopistettä ja se on tarkoitus saada valmiiksi kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon suorittaminen vie noin kaksi vuotta eli 120 opintopistettä. Lue lisää maisteriohjelmista Maisterin tutkinnon jälkeen yliopistossa voi tehdä jatkotutkinnon eli opiskella lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Tutustu jatkotutkintoihin

Mitä yliopistotutkintoon sisältyy?

Yliopistot suunnittelevat itsenäisesti tutkintojensa sisällöt ja rakenteet. Yliopistotutkinto koostuu yleensä pääaine- ja sivuaineopinnoista. Joissakin koulutuksissa opiskellaan monitieteistä tai ammattiin tähtäävää koulutusohjelmaa (esimerkiksi sähkötekniikan koulutusohjelma, dramaturgian koulutusohjelma), jonka puitteissa opiskelija valitsee oppiaineet.

Kandidaatin tutkintoon sisältyy usein myös äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, pakollista tai valinnaista työharjoittelua sekä opinnäytetyö. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa syvennetään pääaineen opintoja ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma.