Skip to content

Korkeakoulujen kevään yhteishaun 2. hakuaika 20.3. klo 8.00−3.4. klo 15.00.  Katso tästä kaikki yhteishaun koulutukset.
Lisätietoja korkeakoulujen yhteishausta. Kysy lisää hakemisesta korkeakoulujen hakijapalveluista (ammattikorkeakoulut ja yliopistot).

 

Haku vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen (ammatilliset perustutkinnot, er, TELMA, VALMA) 13.3.–3.4. Katso koulutukset

 

Yliopistotutkintojen rakenne

Arkkitehtiopiskelija mittaa pienoimallia. Kuva: Olli Häkämies

Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella opintoja itsenäisesti.

Yleensä opintoihin sisältyy

  • pääaine- ja sivuaineopintoja
  • kieli- ja viestintäopintoja
  • harjoittelua
  • opinnäytetyö.

Kandidaatti, maisteri, lisensiaatti tai tohtori

Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa tutkintorakenne on kaksiportainen. Korkeakoulujen yhteishaussa haet yliopistoon suorittamaan sekä alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa että ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterin tutkintoa. Tämä tarkoittaa, ettei sinun tarvitse kandidaatin tutkinnon suoritettuasi hakea uudestaan maisterin opintoihin samassa yliopistossa. Halutessasi voit kuitenkin päättää opinnot alempaan korkeakoulututkintoon.

Poikkeuksia ovat

  • lääketiede ja hammaslääketiede, joissa opiskelijat valitaan aina suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa sekä
  • farmaseutin ja lastentarhanopettajan koulutukset, joissa opiskelijat saavat oikeuden vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Korkeakoulututkintojen laajuutta mitataan opintopisteinä (op). Korkeakoulututkinnon laajuus on yleensä 300 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus on tavallisesti 180 opintopistettä ja se on tarkoitus saada valmiiksi kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon suorittaminen vie noin kaksi vuotta (120 opintopistettä).

Maisterin tutkinnon jälkeen yliopistossa voi tehdä jatkotutkinnon eli opiskella lisensiaatiksi tai tohtoriksi. 

Mitä tutkintoon sisältyy?

Yliopistot suunnittelevat itsenäisesti tutkintojensa sisällöt ja rakenteet. Yliopistotutkinto koostuu yleensä pääaine- ja sivuaineopinnoista.

Joissakin koulutuksissa opiskellaan monitieteistä tai ammattiin tähtäävää koulutusohjelmaa (esimerkiksi sähkötekniikan koulutusohjelma, dramaturgian koulutusohjelma), jonka puitteissa opiskelija valitsee oppiaineet.

Kandidaatin tutkintoon sisältyy usein myös äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, pakollista tai valinnaista työharjoittelua sekä opinnäytetyö.

Ylemmässä korkeakoulututkinnossa syvennetään pääaineen opintoja ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma.